Hallitus ilmoitti maanantaina virallisesti vetävänsä tukensa niin sanotulta Garden-hankkeelta. Samassa tiedonannossa kerrottiin, että seuraavaksi käynnistetään erillinen selvitys siitä, millaiselle hallille Suomessa oikeastaan olisi tarvetta. Selvityksen on määrä valmistua "kun se on valmis", mikä valtioneuvoston kansliasta täsmennetään tarkoittavan käytännössä sitä, ettei valmistumisajankohtaa vielä tiedetä.
"Halusimme tehdä asian oikeassa järjestyksessä", sanoo selvitystyöryhmän vetäjäksi nimetty erityisasiantuntija Vilho Katajamäki. "Ensin rakennetaan käsitys siitä, mitä tarvitaan, sitten vasta aletaan puhua siitä, mitä rakennetaan. On tietysti valitettavaa, että tässä tapauksessa järjestys meni toisin päin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan."
Puhtaalta pöydältä, mutta ei ihan tyhjältä
Katajamäen mukaan työryhmä aloittaa työnsä "puhtaalta pöydältä", vaikka pöydällä on jo valmiina noin kolmen vuoden verran aiempaa selvitysaineistoa, kaksi keskeneräistä rahoitusmallia ja yksi ohjelmalehtinen. "Emme sulje mitään pois etukäteen. Emme myöskään ota mitään erityisesti mukaan etukäteen. Tässä vaiheessa kaikki vaihtoehdot ovat yhtä avoimia, mikä on hieman helpompaa sanoa kuin todeta."
Työryhmän ensimmäinen tehtävä on kartoittaa, tarvitaanko Suomeen ylipäätään uutta hallia, ja jos tarvitaan, minkä kokoinen sen tulisi olla, minne se tulisi sijoittaa ja kuka sen maksaisi. Katajamäki arvioi, että näihin kolmeen kysymykseen saadaan alustavia vastauksia "lähivuosina", ja täydellisiä vastauksia "myöhemmin".
Oppositiokansanedustaja Irma Vaskiluoto pitää uutta selvitystä sinänsä tervetulleena, muttei voi olla huomauttamatta ajoituksesta. "On erikoista, että kysymys 'mitä me oikeastaan tarvitsemme' esitetään vasta sen jälkeen, kun jotain on jo ehditty melkein rakentaa, perua ja selittää eduskunnalle kolme kertaa. Normaalisti tämä kysymys kysytään ihan alussa, mieluiten ennen kuin kukaan on ehtinyt tilata mitään."
Aikataulu täsmentyy myöhemmin, mahdollisesti
Valtioneuvoston kanslia vakuuttaa, ettei uusi selvitys ole entisen hankkeen jatke uudella nimellä, vaan "kokonaan uusi, riippumaton prosessi", joka sattuu käsittelemään samaa perusongelmaa samoilla toimijoilla. Katajamäki itse ei näe tässä ristiriitaa. "Riippumattomuus tarkoittaa sitä, ettemme ole sidoksissa vanhoihin päätöksiin. Se ei tarkoita, etteikö meillä saisi olla vanhoja muistiinpanoja."
Työryhmän väliraportin on määrä valmistua ensi vuoden aikana, minkä jälkeen asiasta järjestetään eduskunnalle tiedonantotilaisuus. Kanslia ei osaa vielä sanoa, tarvitaanko tilaisuuteen ohjelmalehtistä, mutta lupaa, että asia selvitetään "erikseen, myöhemmin, tarpeen mukaan".
Katajamäki itse suhtautuu tehtäväänsä optimistisesti. "Meillä on nyt ainutlaatuinen tilaisuus tehdä tästä esimerkki siitä, miten Suomessa osataan oppia virheistä. Ensimmäinen askel on tunnustaa, ettei tarvetta oltu selvitetty kunnolla. Toinen askel on selvittää se nyt. Kolmatta askelta emme ole vielä selvittäneet, mutta senkin selvittämiseen on jo varattu määräraha."
