Pankin pääekonomisti ennusti tällä viikolla, että asuntovelallisten koettelemuksista on jäljellä enää yksi koronnosto. Uutinen levisi asuntovelallisten keskuudessa nopeasti, mutta sen sijaan että helpotuksesta olisi iloittu suoraan, alueen isännöitsijäyhdistykset perustivat yhteisen varautumistyöryhmän selvittämään, miten helpotuksen tunteeseen kannattaa suhtautua, mikäli ennuste todella toteutuu.
"Emme voi vain alkaa tuntea helpotusta ensimmäisen ennusteen perusteella", sanoo työryhmän puheenjohtajaksi valittu Marketta Puskuri. "Meillä on tästä huono kokemus. Viime vuonna ennustettiin niin ikään yhtä viimeistä nousua, ja lopulta niitä tuli kolme. Sen jälkeen moni meistä ei ole enää uskaltanut tuntea mitään koron suhteen ilman erillistä käsittelyprosessia."
Helpotukselle rakennetaan hyväksymismenettely
Työryhmä on laatinut kolmivaiheisen mallin, jonka mukaan yksittäinen asuntovelallinen etenee ennusteesta varsinaiseen huojennukseen. Ensimmäisessä vaiheessa ennuste kirjataan "mahdolliseksi, mutta ei vielä tunnettavaksi". Toisessa vaiheessa odotetaan, että ennuste toistuu vähintään kahdessa riippumattomassa lähteessä. Vasta kolmannessa vaiheessa, kun koronnosto on toteutunut ja seuraavaa ei ole vielä ennustettu, sallitaan hallittu, ajallisesti rajattu helpotuksen tunne.
"Kolmas vaihe kestää kokemuksemme mukaan noin kaksi viikkoa", Puskuri sanoo. "Sen jälkeen alkaa yleensä uusi ennustekierros, ja palaamme ensimmäiseen vaiheeseen. Tämä ei ole meille pettymys. Tämä on rakenne, jonka olemme oppineet tuntemaan."
Rahoitusalan erityisasiantuntija Topias Marginaali kertoo, että pankeille "enää yksi nousu" on vakiintunut ilmaisu, jolla on oma sisäinen määritelmänsä.
"'Enää yksi' tarkoittaa meillä sitä, että seuraavaa emme vielä ennusta, emme sitä, ettei sitä tule", Marginaali sanoo. "Asiakkaat kuulevat tässä lupauksen. Me kuulemme tässä aikaikkunan, joka on auki siihen asti, kunnes seuraava talousdata julkaistaan."
Varautumistyöryhmä varautuu myös hyvään uutiseen
Erityisen haastavaksi työryhmässä on koettu tilanne, jossa ennuste osoittautuisikin oikeaksi eikä koron nousuja enää tulisi. Tätä varten on perustettu oma alatyöryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella, miten pitkäaikaisesta varautumisesta siirrytään hallitusti tavalliseen arkeen ilman että siirtymä aiheuttaa omaa, erillistä huolta.
"Moni meistä on varautunut korkojen nousuun niin pitkään, että emme oikein tiedä, mitä tehdä, jos niitä ei enää tulekaan", Puskuri myöntää. "Siksi emme voi luvata iloitsevamme heti. Iloitsemme sitten, kun olemme ensin selvittäneet, onko iloitsemiselle tässä tilanteessa oikeasti perusteita, vai onko kyse vain väliaikaisesta rauhan tunteesta ennen seuraavaa ennustetta."
Työryhmä kokoontuu seuraavan kerran keskuspankin seuraavan kokouksen jälkeen. Kokouksen esityslistalle on jo etukäteen varattu kohta "mahdollinen uusi ennuste", jotta käsittely voidaan aloittaa ilman viivettä, jos "viimeinen nousu" osoittautuukin toistaiseksi viimeisimmäksi eikä viimeiseksi.
