Suomen tuulivoimakartta on täynnä pieniä symboleja Perämereltä Pohjanmaalle ja Lappiin, mutta eteläisimmässä Suomessa on laaja tyhjä alue. Viranomaiset ovat perustelleet tilannetta Puolustusvoimien rajoituksilla, tiheällä asutuksella ja luontoarvoilla. Tuulivoimateollisuuden kutsumalla asiantuntijapaneelilla oli kuitenkin selvästi parempi selitys: tuuli ei yksinkertaisesti halua mennä sinne.

Selityksen esitti paneelin ainoa puhuja, joka oli vuosikymmeniä seurannut tuulen käyttäytymistä läheltä: Seppo Kiukaanen, 61, löylymestari ja kymmenen vuoden kokemuksella julkisen saunan lämmittäjä Kouvolasta.

”Tuuli on ujo”

Kiukaasen mukaan tuulella on selvä luonne. ”Se on ujo. Se kulkee mielellään avoimella paikalla, jossa kukaan ei katso. Jos laitat kymmeniä ihmisiä ikkunoihin tuijottamaan, se kääntyy ympäri. Olen nähnyt saman saunan ovella: kun tuuli tulee ja siellä on jono, se ei tule sisään.”

Hän huomauttaa, että Etelä-Suomessa asuu eniten ihmisiä ja että ihmisillä on tapana katsoa ulos. ”Kuvittele itse. Olet tuuli. Pohjanmaalla on peltoa, kilometrejä tyhjää. Etelässä on parvekkeita, joissa joku seisoo kahvikupin kanssa. Kumpaan menisit?”

Kiukaanen ei halua väheksyä Puolustusvoimien roolia. ”Armeijalla on varmasti omat syynsä. Mutta tuulikin on ollut asevelvollinen, ja se tietää, että aamulla ei kannata ilmestyä paikalle, jos joku jo tarkkailee.”

Mittaukset ja löylyt

Panelisti perusteli teoriaansa omilla mittauksillaan. Hän on vuosien ajan kirjannut ylös, kuinka monta kertaa saunan ikkuna on heilahtanut tuulen vuoksi. Aineistossa on 1 140 havaintoa, ja kaikki on kirjattu vihkoon, jossa on kahvitahroja.

”Kun saunalla on ollut paljon väkeä, ikkuna on heilahtanut harvoin. Kun on ollut vähän väkeä, se on heilahtanut paljon. Tulos on selvä: tuuli kulkee ihmisten ohi”, hän sanoo.

Kiukaanen myöntää, ettei hänellä ole koulutusta meteorologiaan tai sähköverkkoon. ”Mutta olen lämmittänyt saunaa kymmenen vuotta. Kyllä sitä oppii, milloin vetää ja milloin ei.”

Teollisuus ei vastusta

Tuulivoimateollisuuden edustajan mukaan Kiukaasen teoriaa ei ole syytä sivuuttaa. ”Meillä on vuosikymmenten kokemus tuulesta, mutta emme ole koskaan kysyneet tuulelta itseltään. Haluamme olla kunnioittavia”, sanoi toimialajärjestön edustaja Marjatta Lehtonen.

Lehtosen mukaan alalla pohditaan jo, miten tuuli voitaisiin saada innostumaan Etelä-Suomesta. Yksi ehdotus on, että voimalat rakennettaisiin niin, ettei kukaan näe niitä. ”Se on teknisesti vaikeaa, koska voimalat ovat satoja metrejä korkeita. Mutta kehitämme asiaa.”

Lehtonen kertoo, että sähkön kulutus kasvaa nopeasti datakeskusten myötä ja että uutta tuotantoa tarvitaan neljässä vuodessa tuhansia megawatteja. Hän ei halua kommentoida sitä, kenen mielestä datakeskuksia pitäisi rakentaa Pohjanmaalle, jossa tuuli on jo.

Kuntien reaktio

Espoon ja Helsingin kaupunginhallitukset eivät ole kommentoineet Kiukaasen teoriaa. Kirkkonummen kunnanjohtaja kertoi, että kunta on tarkistanut oman ikkunatilanteensa ja että ikkunoita on liian monta. Hän ei osannut sanoa, mitä asialle voisi tehdä.

Kiukaanen jatkaa saunan lämmittämistä. Hän kertoo, että viime viikolla tuuli kävi taas. ”Se pysähtyi pihalle ja katsoi hetken ovea. Sitten se lähti Pohjanmaalle.”