Eduskunnan yhdeksän tuntia kestänyt keskustelu päättyi ilman yhtäkään uutta päätöstä, mutta se ehti tuottaa jotain muuta: ensimmäisen numeerisen mittarin sille, kuinka tehokkaasti täysistunnossa ei saada mitään aikaan. Mittarin kehitti puheviestinnän tutkimuslaitos, joka seurasi istuntoa alusta loppuun ja laski jokaisen puheenvuoron sisältämän uuden tiedon määrän.
"Lopputulos oli nolla pilkku nolla", sanoo tutkimuslaitoksen johtava analyytikko Sulo Kärhämä. "Yhdeksässä tunnissa esitettiin arviolta kolmesataa puheenvuoroa. Niistä yksikään ei sisältänyt tietoa, jota ei olisi jo kerrottu aamun tiedotustilaisuudessa. Meidän mittarimme mukaan istunto oli teknisesti täydellinen: se toisti itseään loppuun asti ilman poikkeamaa."
Puheaika jaettiin, mutta sisältöä ei
Kärhämän mukaan tutkimuslaitos yllättyi eniten siitä, kuinka tasaisesti tyhjyys jakautui eri ryhmien kesken. Hallituspuolueiden puheenvuorot keskittyivät sen selittämiseen, ettei mitään väärää ole tapahtunut, kun taas oppositio käytti vastaavan ajan sen toistamiseen, että jotain väärää on täytynyt tapahtua, koska keskustelu ylipäätään järjestettiin.
"Kumpikaan osapuoli ei tuonut esiin yhtään uutta faktaa yhdeksään tuntiin", Kärhämä sanoo. "Tämä on sinänsä vaikuttava saavutus. Meidän oli pakko luoda mittarille kokonaan uusi asteikko, koska aiempi asteikkomme ei ollut varautunut nollan alapuolisiin lukemiin."
Istuntoa seurannut eduskunnan tietopalvelun arkistonhoitaja Maritta Louhensuo kertoo, että pöytäkirja käsitellään organisaation sisällä nyt vertailuaineistona. "Tallennamme sen viiteaineistoksi tuleville keskusteluille, joissa halutaan varmistaa, ettei mitään uutta sanota vahingossa. Se on eräänlainen nollapiste, johon muita istuntoja voidaan jatkossa verrata."
Kritiikitön hyväksyntä nosti tehokkuusluvun juuri ja juuri nollaan
Tutkimuslaitoksen mukaan istunto olisi voinut päätyä jopa negatiiviseen lukemaan, ellei yksi ryhmä olisi hyväksynyt käsittelyjärjestystä lähes ilman vastalauseita. Kärhämän mukaan tämä hiljainen hyväksyntä esti tehokkuusluvun valumisen miinuksen puolelle, koska se ei tuottanut uutta väittelyä, mutta ei myöskään syventänyt olemassa olevaa.
"Ilman tätä yhtä ryhmää olisimme päätyneet miinuslukemiin, koska riitely olisi synnyttänyt lisää puheenvuoroja, jotka eivät sekään olisi sisältäneet mitään uutta", Kärhämä selittää. "Nyt saimme siistin nollan. Tutkijana pidän sitä esteettisesti tyydyttävänä lukuna."
Istunnon päätteeksi luottamusäänestys käytiin suunnitellusti, ja hallitus sai eduskunnan tuen. Kärhämän mukaan tämä ei muuta tehokkuuslukua suuntaan tai toiseen, koska äänestys oli mittarissa oma erillinen tapahtumansa, joka ei kuulu keskusteluosuuden piiriin.
"Äänestys on toimintoa, keskustelu on toistoa", Kärhämä tiivistää. "Emme sekoita näitä kahta kategoriaa keskenään, koska silloin mittari menettäisi tieteellisen arvonsa."
Menetelmä otetaan käyttöön pysyvästi
Louhensuon mukaan tietopalvelu on jo pyytänyt tutkimuslaitosta jatkamaan mittausta myös tulevissa istunnoissa, jotta nollapisteelle saadaan vertailuhistoriaa. Kärhämä pitää ajatusta kannatettavana, muttei lupaa, että tulos toistuisi yhtä siististi joka kerta.
"On mahdollista, että jonain päivänä joku sanoo jotain uutta vahingossa", Kärhämä sanoo. "Silloin joudumme päivittämään mittaristoa kokonaan. Toivottavasti ehdimme varautua siihen ajoissa."
