Valtiovarainministeriöstä on kantautunut tieto sisäisestä muistiosta, jonka mukaan tämän syksyn budjettiriihen säästökohteita ei ole valittu suurimman euromääräisen vaikutuksen vaan tiedotettavuuden perusteella. Muistion mukaan leikkauksen on täytettävä kolme ehtoa: siinä on oltava yksi selvästi osoitettava kohde, yksi pyöreä luku ja yksi lause, joka toimii sellaisenaan otsikossa.
"Emme voi laittaa riihen pöydälle säästöä, joka vaatii kolme kaaviota ja puolen tunnin selityksen", kertoo ministeriön talousviestinnän erityisasiantuntijaksi nimetty Pekka Symbolimäki. "Sen sijaan yhden laitoksen erityisaseman poistaminen on täydellinen: siinä on selkeä kohde, selkeä summa ja valmis lause, jonka voi sanoa suoraan kameralle."
Suuret säästöt eivät mahdu otsikkoon
Muistiossa käsitellään myös sitä, miksi merkittävästi suurempia, talouspoliittisten asiantuntijoiden suosittelemia lisäsäästöjä ei ole otettu käsittelyyn. Symbolimäen mukaan kyse ei ole poliittisesta haluttomuudesta vaan viestinnällisestä mahdottomuudesta.
"Puolen miljardin euron rakenteellinen sopeutus koskettaisi kymmentä eri hallinnonalaa yhtä aikaa. Sitä ei voi tiivistää yhteen lauseeseen ilman, että joku alkaa kysyä tarkentavia kysymyksiä", Symbolimäki sanoo. "Meillä ei yksinkertaisesti ole työkalua, jolla mitata, kuinka moneen otsikkoon puolen miljardin säästö hajoaa. Todennäköisesti nollaan."
Ministeriön sisäiseen käyttöön on muistion liitteenä laadittu niin kutsuttu otsikkokelpoisuusindeksi, joka pisteyttää säästöehdotukset asteikolla yhdestä viiteen sen mukaan, kuinka moneen mediaan ne läpäisevät sellaisenaan. Indeksin mukaan yksittäisen tutkimuslaitoksen erityisaseman poistaminen sai täydet viisi pistettä, kun taas puolustusmenojen realistinen tarkastelu jäi kahteen pisteeseen "koska sana 'realismi' vaatii aina jatkokysymyksen siitä, mitä se tarkoittaa euroina".
Erityisasema on kätevä pahis
Riihen valmistelusta vastannut budjettivirkamies Sinikka Perustelupyyntö kertoo, että "erityisasema" on osoittautunut viestinnällisesti erinomaiseksi käsitteeksi, koska se herättää lukijassa tunteen epäoikeudenmukaisuuden paljastamisesta ilman, että kenenkään tarvitsee selittää, mitä varten kyseinen erityisasema alun perin on myönnetty.
"Ei ole väliä, onko säästö kymmenen tuhatta vai kymmenen miljoonaa euroa. Kun sanomme, ettei kenelläkään pitäisi olla erityisasemaa, jokainen lukija ymmärtää heti, että joku on saanut jotain, mitä hänelle itselleen ei ole tarjottu", Perustelupyyntö sanoo. Hän myöntää, että ensi vuoden riihtä varten on jo laadittu lista kymmenestä muusta laitoksesta, joiden erityisasema voidaan tarvittaessa nostaa esiin, "jos jokin muu leikkaus osoittautuu liian monimutkaiseksi selittää".
Kritiikkiä esittäneet ministerit ovat muistion mukaan saaneet oman kohtansa viestintästrategiassa: heidän julkinen pöyristymisensä on laskettu osaksi tiedotteen "tasapuolisuusvaikutelmaa", eikä sillä ole todettu olevan yhteyttä lopullisen päätöksen sisältöön.
Muistion lopussa todetaan lyhyesti, että myös valtiovarainministeriön oma budjettiosasto nauttii teknisesti eräänlaisesta erityisasemasta, koska sen toimintaa ei ole koskaan sisällytetty säästölistalle. Kyseinen kappale on merkitty muistiossa luonnokseksi, jota "ei toistaiseksi julkaista".
