Applen haastettua Yhdysvalloissa OpenAI:n oikeuteen liikesalaisuuksien varastamisesta suomalainen teknologiateollisuus on herännyt kysymykseen, joka on painanut alaa jo pidempään: mitä tehdä, jos työntekijä osaa liikaa. Useat pääkaupunkiseudun ohjelmistoyritykset ovat käynnistäneet kiireellisiä koulutusohjelmia, joiden tavoitteena ei ole opettaa uutta, vaan varmistaa, että vanha unohtuu perusteellisesti.
"Reagoimme heti, kun Applen kanne tuli uutisiin", sanoo tietoturvajohtaja Reijo Katajamäki helsinkiläisestä ohjelmistotalosta Kuutiokehä Oy. "Tajusimme, että ainoa täysin vuotamaton liikesalaisuus on sellainen, jota kukaan ei enää muista. Sen jälkeen ei tarvita edes salassapitosopimusta."
Koulutus alkaa muistin heikentämisestä
Katajamäen mukaan yhtiön uusi sisäinen kurssi, "Aktiivinen tietokatkos", opettaa työntekijöitä poistamaan mielestään järjestelmällisesti kaiken sellaisen tiedon, joka voisi kiinnostaa kilpailijaa. Kurssin ensimmäisellä viikolla käydään läpi perusteet: miksi yksityiskohtia ei kannata muistaa, ja miten työpäivän lopuksi tehtävä "tyhjennysrutiini" toimii käytännössä.
"Aluksi ihmiset vastustivat ajatusta", Katajamäki kertoo. "Moni koki, että vuosien osaaminen on jotenkin arvokasta. Nyt kolmen viikon jälkeen suurin osa ei enää muista vastustaneensa mitään, mikä on tietysti osoitus siitä, että ohjelma toimii."
Yhtiön henkilöstöosasto on ottanut käyttöön myös uuden mittarin, "unohtamisindeksin", jolla seurataan, kuinka suuri osa työntekijän osaamisesta on siirtynyt pysyvästi tavoittamattomiin. Parhaat tulokset saanut tiimi palkitaan Katajamäen mukaan "hiljaisuuspalkinnolla", jonka saajat eivät enää muista hakeneensa.
Rekrytoijat huolissaan osaajapulasta, jota ei enää huomata
Ilmiö on herättänyt huolta rekrytointialalla, jossa entisten Applen ja OpenAI:n kaltaisten yhtiöiden työntekijöiden osaamista on totuttu pitämään kilpailuetuna. Rekrytointikonsultti Sinikka Ahvenlampi Osaajahaku-yrityksestä sanoo, että suomalaisyritysten uusi linja tekee hänen työstään entistä hankalampaa.
"Aiemmin ansioluettelossa luki, mitä hakija osaa. Nyt yhä useammassa lukee, mitä hakija on ohjelmallisesti opetettu olemaan osaamatta", Ahvenlampi sanoo. "Haastattelen ihmisiä, jotka kertovat ylpeänä unohtaneensa viisi vuotta koodausuraa. En tiedä, pitäisikö palkata heidät osaamisen vai unohtamiskyvyn perusteella."
Osa yrityksistä on mennyt vielä pidemmälle ja ulkoistanut koko unohtamisprosessin. Konsulttiyhtiö Selväpää Solutions tarjoaa nyt palvelua, jossa ulkopuolinen asiantuntija haastattelee työntekijän tämän viimeisestä projektista ja kirjaa tiedot omaan arkistoonsa "turvallisuussyistä", minkä jälkeen työntekijä saa virallisen todistuksen siitä, ettei enää tiedä, mitä teki.
"Emme säilytä mitään ikuisesti", vakuuttaa yhtiön toimitusjohtaja Ville Perimuuri. "Meilläkin on käytössä sisäinen unohtamiskoulutus. Emme itsekään enää muista, mitä asiakkaiden tiedoille tarkalleen tapahtuu, mikä on asiakkaidemme mielestä ollut tähän mennessä palvelun vakuuttavin ominaisuus."
Elinkeinoelämän etujärjestöistä on kuultu varovaista kritiikkiä siitä, että kansallinen kilpailukyky voi kärsiä, jos koko toimiala unohtaa samanaikaisesti kaiken osaamansa. Katajamäki ei ole huolissaan.
"Kilpailukyky ei katoa minnekään", hän sanoo. "Sitä vain ei enää kukaan muista, missä se oli."
