Seppo Niukka istuu asiakkaansa keittiönpöydän ääressä ja laskee ääneen: yksi, kaksi, kolme hernettä lautasella. Neljättä hän ei laske mukaan, koska se vierähti lattialle eikä siksi enää kuulu päivän ravitsemussuunnitelmaan.
Niukka on yksi niistä kymmenistä suomalaisista, jotka ovat viimeisen vuoden aikana ryhtyneet ravitsemuspuutosvalmentajiksi. Ammattikunta syntyi, kun lihavuuslääkkeiden käyttäjien ruokahalu hupeni niin tehokkaasti, että moni unohti syödä kokonaan – ja markkinoille ilmestyi väki, joka muistuttaa asiasta ruokalusikallinen kerrallaan.
"Aluksi ajattelin, että kyse on ohimenevästä ilmiöstä", Niukka sanoo. "Sitten tajusin, että tässä on koko elinkeino: nälän palauttaminen ihmisille, jotka eivät enää muista, miltä nälkä tuntuu."
Niukan yritys, Annosmuisti, veloittaa 89 euroa kuukaudessa palvelusta, jossa asiakkaalle soitetaan kolme kertaa päivässä ja kysytään, onko hän syönyt. Kalliimmassa paketissa Niukka tulee itse paikalle ja pilkkoo aterian valmiiksi niin pieniksi paloiksi, ettei asiakkaan tarvitse kuin niellä.
Puutospakkaus postiluukusta
Annosmuisti ei ole yksin markkinalla. Helsinkiläinen Ateriapussi-yritys lähettää tilaajilleen kerran viikossa pahvirasian, jossa on valmiiksi punnitut mikroannokset proteiinia, rautaa ja kuitua, kukin omassa pussissaan ja numeroituna syöntijärjestyksen mukaan. Yrityksen perustaja kuvailee tuotetta "vauvanruoaksi aikuisille, jotka ovat unohtaneet, miten haarukkaa käytetään ilman syyllisyyttä".
Myös kuntosaliketjut ovat huomanneet muutoksen. Yksi pääkaupunkiseudun sali on korvannut puolet penkkipunnerrusvuoroistaan niin sanotulla ravinnepuutosklinikalla, jossa henkilökohtainen valmentaja ei enää laske toistoja vaan milligrammoja. Klinikan vetäjän mukaan kysyntä on ollut niin kovaa, että jonotusaika venyy syksyllä kolmeen viikkoon.
Yksi Annosmuistin asiakkaista, eläkkeellä oleva Pirjo Hakala, kertoo tilanneensa palvelun, koska unohti syödä kolmena päivänä peräkkäin eikä edes huomannut sitä ennen kuin sormus alkoi pyöriä sormessa. "Ensin ajattelin, että on hassua, kun joku soittaa ja kysyy, olenko syönyt papuja. Nyt odotan sitä puhelua enemmän kuin mitään muuta päivässäni."
Vakuutusyhtiöt ovat seuranneet kehitystä sivusta mutta valmistelevat jo omaa tuotettaan. Eräs alaa tunteva lähde kertoo, että markkinoille on tulossa vakuutus, joka korvaa ravitsemusterapeutin käynnin, jos asiakkaan hiukset alkavat lähteä ennenaikaisesti – korvaussumma kasvaa sitä mukaa, mitä useampi ateria on jäänyt viikon aikana syömättä.
Alalle on syntynyt myös oma koulutusjärjestelmänsä. Yksityinen kurssikeskus Turussa myy kolmen viikonlopun "annostelukonsultin peruspaketin", jossa opetellaan muun muassa herneiden, riisinjyvien ja pastan visuaalista arviointia ilman vaakaa. Kurssin vetäjä kertoo, että hakijamäärä on kolminkertaistunut puolessa vuodessa, ja suurin osa hakijoista tulee aloilta, joilla ei ole mitään tekemistä ravitsemuksen kanssa – entisiä myyjiä, kiinteistönvälittäjiä ja yksi entinen jääkiekkoerotuomari, joka sanoo osaavansa "lukea tilannetta nopeasti".
Osa asiakkaista on alkanut kilpailla keskenään siitä, kuka pärjää pienimmällä annoksella ilman valmentajan muistutusta. Ilmiö on huolestuttanut osaa alan toimijoista niin paljon, että Annosmuisti on lisännyt palveluunsa erillisen "liika-annostelun estopuhelun", jossa asiakasta kehotetaan syömään enemmän kuin tämä oli suunnitellut.
Niukka itse ei usko, että ala on ohimenevä ilmiö. Hän on juuri palkannut kaksi harjoittelijaa, joiden tehtävänä on soittaa asiakkaille ja kysyä, montako hernettä lautasella oikeasti oli.
"Ruokahalu on nyt palvelu, ei enää tunne", hän sanoo ja siirtää neljännen herneen takaisin lautaselle. "Ja palveluita me osaamme tässä maassa myydä."
