Aavelaivojen satamana tunnetuksi tullut satama-alue otti tällä viikolla käyttöön numeroidun jonotusjärjestelmän, jolla pyritään selvittämään, kenelle alueella lojuvat huonokuntoiset alukset oikeasti kuuluvat. Järjestelmässä jokainen alus saa oman numerolapun, ja entisiä omistajia kutsutaan asiansa kanssa jonoon "yksi kerrallaan, kärsivällisesti". Huonokuntoinen M/S Tampere sai numeron 14.

"Meillä oli tässä aiemmin vain vapaamuotoinen kasa," sanoo alueen toiminnasta vastaava satamapäällikkö Erkki Louhela. "Nyt meillä on kasa, jossa on numerot. Se on iso askel."

Omistajuus on kiertänyt kuin arpajaisvoitto, jota ei kukaan hae

Louhelan mukaan monella satamassa lojuvalla aluksella on takanaan pitkä ketju omistajanvaihdoksia, joissa kukin uusi omistaja on saanut aluksen käytännössä ilmaiseksi ja luopunut siitä heti, kun romutuskustannukset ovat selvinneet. Uuden järjestelmän tarkoitus on katkaista tämä kierre pysäyttämällä alukset paikoilleen siihen asti, kunnes joku ottaa vastuun loppuun asti.

"Tähän mennessä laiva on vaihtanut omistajaa aina, kun edellinen on tajunnut, mitä siitä pitäisi tehdä," Louhela sanoo. "Nyt numerolla varustettua laivaa ei voi enää myydä eteenpäin ilmoittamatta meille. Se on jo iso muutos aiempaan käytäntöön, jossa laiva saattoi vaihtaa omistajaa puhelimessa kolmen minuutin aikana ilman, että kukaan avasi konehuoneen ovea."

Jonotusjärjestelmää varten satama palkkasi ulkopuolisen konsultin laatimaan pisteytysmallin, jolla arvioidaan, missä järjestyksessä alusten omistajuuskysymykset käsitellään. Mallissa painotetaan muun muassa aluksen upoamisriskiä, sen aiheuttamaa maisemahaittaa sekä sitä, kuinka monta kertaa asia on jo siirretty seuraavalle kokoukselle.

Kukaan ei saa kieltäytyä numerostaan

Merenkulkukonsultti Tuula Rimpiläinen, joka laati pisteytysmallin, kertoo järjestelmän suurimman haasteen olevan se, ettei ketään voida pakottaa hakemaan alustaan pois jonosta, vaikka numero olisi jo tullut.

"Periaatteessa numero 14 tarkoittaa, että M/S Tampereen asia käsitellään seuraavaksi," Rimpiläinen sanoo. "Käytännössä se tarkoittaa, että lähetämme kirjeen, johon ei kukaan vastaa, ja siirrämme laivan numeron 15 taakse odottamaan seuraavaa kirjettä."

Rimpiläinen vertaa tilannetta kiertopalkintoon, jota kukaan ei halua voittaa mutta jota ei myöskään uskalleta jättää ottamatta vastaan. "Erona on se, että kiertopalkinnon voi jättää kaappiin. Tätä ei voi jättää kaappiin, koska se on kaksikymmentä metriä pitkä ja ruostuu meressä."

Alueen omistaja on ilmoittanut, ettei satamaan oteta enää yhtään uutta alusta odottamaan omistajaselvitystä, vaan uusille tapauksille perustetaan tarvittaessa oma jonotusalue muualle. Louhela pitää päätöstä ymmärrettävänä mutta huomauttaa, ettei se ratkaise nykyistä jonoa.

"Emme ole vastaanottamassa yhtään uutta paskakasaa tänne, se on selvä," Louhela sanoo. "Mutta vanhat paskakasat pitää silti jotenkin saada pois, ja niiden kanssa meillä on nyt ainakin numerojärjestys."

Järjestelmän ensimmäistä vuosiraporttia odotetaan ensi keväänä. Satama ei ole vielä päättänyt, julkaistaanko siinä myös arvio siitä, montako alusta ehtii vaihtaa numeroa ennen kuin yksikään niistä poistuu alueelta kokonaan.