Unesco hyväksyi viime viikonloppuna kolmetoista Alvar, Aino ja Elissa Aallon suunnittelemaa rakennusta maailmanperintöluetteloon, ja opetus- ja kulttuuriministeriö juhli päätöstä tiedotteella, jossa sana "ylpeys" esiintyi seitsemän kertaa. Korjausrahaa tiedotteessa ei mainittu kertaakaan, mikä ministeriön mukaan on tarkoituksenmukaista, "koska arvostus ja rahoitus ovat kaksi eri asiaa, joita ei kannata sotkea keskenään".
Sen sijaan ministeriö ilmoitti perustavansa Ihailulautakunnan, viisijäsenisen elimen, jonka tehtävänä on kiertää kohteissa säännöllisesti toteamassa niiden merkittävyys ääneen. Lautakunnan puheenjohtajaksi nimitetty erityisasiantuntija Topi Rapistuma sanoo tehtävän olevan vaativampi kuin miltä se kuulostaa.
"Emme vain kävele sisään ja sano 'kaunista'", Rapistuma sanoo. "Meillä on lomake, johon kirjataan, missä kohdassa kattoa arvostus on tällä hetkellä voimakkainta. Usein se sattuu olemaan sama kohta, josta vesi tulee sisään, mutta se on lomakkeessa oma rivinsä, jottei asioita sekoiteta."
Ämpäri kunniakirjan liitteenä
Rapistuman mukaan lautakunta on jo ehtinyt vierailla kolmessa kohteessa, ja jokaiselle on toimitettu kehystetty kunniakirja sekä, käytännön syistä, ämpäri. Kiinteistöistä vastaavien säätiöiden mukaan ämpäri on tällä hetkellä ainoa konkreettinen asia, jonka ministeriö on toimittanut Unesco-päätöksen jälkeen.
"Kunniakirja on kaunis, ja se on nyt ripustettu paikkaan, josta se ei kastu", sanoo erään Aalto-kohteen kunnossapidosta vastaava isännöitsijä Seija Vuotamo. "Ämpäri sen sijaan on käytössä joka päivä. Se on ehkä tehokkain asia, jonka olemme tästä koko prosessista saaneet."
Vuotamon mukaan säätiö on hakenut korjausavustusta kolmena peräkkäisenä vuonna, mutta hakemus on joka kerta palautunut maininnalla, että kohde "ei tällä hetkellä ole akuutissa vaarassa romahtaa", mikä täyttää avustuksen epäämiskriteerit mutta ei sen myöntämiskriteerejä. Vuotamo sanoo oppineensa lukemaan päätöksiä niin, että jokainen uusi maailmanperintömerkintä lisää vierailijamäärää ja siten myös sitä, kuinka moni ehtii nähdä katossa olevan halkeaman ennen sen korjaamista.
Arvostus kertautuu, budjetti ei
Ministeriön budjettiosaston mukaan Unesco-status ei sinänsä velvoita valtiota rahoittamaan mitään, ja tämä on Rapistuman mukaan lautakunnan työn kannalta jopa helpottavaa. "Jos rahaa alkaisi liikkua, joutuisimme keskittymään siihen. Nyt voimme keskittyä puhtaasti ihailuun, joka on meidän ydinosaamistamme ja ainoa budjettikohtamme, joka on pysynyt ennallaan vuosikaudet."
Rapistuma kertoo lautakunnan seuraavaksi tavoitteeksi kansainvälisen ihailuvaihdon, jossa muiden maiden vastaavat, rahoittamattomat maailmanperintökohteet ihailisivat toisiaan etänä videoyhteyden välityksellä. Hän uskoo mallin säästävän matkakuluja, jotka olisi muuten jouduttu kohdentamaan pois arvostustyöstä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kommentoinut, milloin korjausrahoituksesta päätetään erikseen, mutta totesi tiedotteessaan, että "kansallisylpeys on jo itsessään arvokas pääoma". Ihailulautakunta jatkaa kiertueitaan syksyllä, ja seuraava pysäkki on kohde, jonka katto on säätiön mukaan "vielä toistaiseksi vain huolestuttava, ei suoranaisesti vaarallinen".