Kotimaisen yleisurheilun huippukisan seurantablogi ehti tiistaina julkaista 214 erillistä päivitystä ennen kuin 400 metrin loppukilpailun voittaja oli edes ehtinyt maaliviivalle. Blogia ylläpitänyt urheilutoimitus kertoo, että päivitystahti kiihtyi loppusuoralla niin, että toimittaja joutui kirjoittamaan reaaliaikaisesti myös yleisön reaktioita, katsomon kahvijonon pituutta ja erään penkkiurheilijan huokauksen sävyä.
"Meillä oli välillä kolme päivitystä samasta askeleesta", sanoo urheilutoimituksen esimies Ilkka Ratamo. "Ensin kirjoitimme, että kilpailija kiihdytti. Sitten tarkensimme, että kiihdytys oli 'selkeä'. Kolmannessa päivityksessä totesimme, että kiihdytys oli 'edelleen käynnissä'. Lukijat pitivät tätä hyvänä journalismina."
Reaaliaikaisuudesta tuli oma lajinsa
Kisan järjestäneen liiton tiedotuspäällikkö Senja Kannisto myöntää, että seurantablogin päivitystahti on karannut käsistä muutaman viime vuoden aikana. Hänen mukaansa alun perin tarkoitus oli kertoa tulokset ja muutama sitaatti. Nyt blogi sisältää muun muassa erillisen osion, jossa arvioidaan reaaliajassa, kuinka moni katsomossa istuva henkilö näyttää tylsistyneeltä.
"Emme voi enää lopettaa", Kannisto sanoo. "Lukijat alkavat kysellä heti, jos päivitysväli venyy yli neljäänkymmeneen sekuntiin. Yksi kommentoija kirjoitti viime viikolla, että 'onko toimittaja nukahtanut', vaikka kyse oli vain siitä, että juoksija oli vielä lähtötelineissä."
Some-keskustelu on jakautunut kahtia. Osa vaatii, että liitto perustaisi työryhmän hillitsemään päivitystahtia, kun taas toinen leiri katsoo, että hidastaminen olisi "askel taaksepäin urheiluseurannan kehityksessä". Aihetta käsittelevä keskusteluketju keräsi maanantaina yli 900 kommenttia, joista suurin osa käsitteli sitä, onko 214 päivitystä liikaa vai liian vähän.
Toimitus harkitsee omaa seurantablogia seurantablogista
Valtakunnallisen mediatutkimuslaitoksen tutkija Aleksi Puromäki arvioi, että ilmiö kertoo laajemmasta murroksesta urheilujournalismissa. Hänen mukaansa lukijat eivät enää halua tietää, mitä tapahtui, vaan haluavat kokea tapahtuman "lähes samaan aikaan kuin se tapahtuu, mutta hieman myöhemmin, jotta jännitys säilyy".
"Tämä on outoa", Puromäki toteaa. "Ihmiset katsovat kisaa suorana televisiosta ja lukevat samalla blogia, jossa kerrotaan, mitä he juuri näkivät. Se on kuin joku seisoisi vieressä ja kuvailisi ääneen, mitä itse teet syödessäsi aamiaista."
Yksi seurantatoimittajista kertoo saaneensa palautetta siitä, että päivitys "juoksija hengittää raskaasti" oli liian tulkinnanvarainen ja olisi pitänyt tarkentaa, hengittikö kilpailija sisään vai ulos. Toimitus lupaa nyt harkita sisäistä ohjeistusta siitä, missä menee reaaliaikaisen tarkkuuden ja liiallisen tarkkuuden raja.
Liitto ilmoittaa selvittävänsä asiaa syksyllä perustettavassa työryhmässä, jonka ensimmäinen kokous on tarkoitus järjestää niin, että sitäkin seurataan reaaliaikaisesti – mikäli sopiva toimittaja ehtii paikalle ajoissa.
