Maanantaina julkistetun Suomen ja Ranskan strategisen kumppanuuden taustalla oli asiakirja, joka ei koskaan päätynyt lehdistötilaisuuden pöydälle: kolmesivuinen protokollaohje, joka määritteli tilaisuuden kulun sekunnilleen mutta ei sisältänyt yhtäkään lausetta itse sopimuksesta. Lanttusanomat on saanut ohjeen käsiinsä, ja sen mukaan tärkein yksityiskohta koko tilaisuudessa oli kättelyn kesto: kolme sekuntia, ei enempää eikä vähempää.
Ohjeen on laatinut valtioneuvoston protokollayksikkö yhteistyössä Ranskan vastinparinsa kanssa, ja se on käyty läpi kolmeen kertaan ennen suoraa lähetystä. Yksikön päällikkö Marja-Leena Hurskainen vahvistaa asiakirjan aitouden, muttei kommentoi sen sisältöä tarkemmin kuin toteamalla, että "hyvin suunniteltu tilaisuus näyttää siltä, ettei sitä ole suunniteltu lainkaan, ja se on juuri tavoite".
Liput 47 senttiä toisistaan
Ohjeen mukaan Suomen ja Ranskan liput aseteltiin pöydän taakse tarkalleen 47 sentin päähän toisistaan, koska aiemmassa vastaavassa tilaisuudessa etäisyys oli mitattu 52 senttiin ja sen katsottiin jälkikäteen viestivän "liiallista muodollisuutta". Kameraryhmälle oli varattu oma liite, jossa määriteltiin, että allekirjoitushetki kuvataan kolmesta kulmasta, joista yksikään ei saa näyttää kumman maan edustaja kirjoittaa nimensä ensin.
Ulkoministeriön viestintäneuvos kommentoi asiaa puhelimitse ja kertoi, että vastaavia ohjeita laaditaan lähes jokaiseen valtiovierailuun, mutta harvoin niistä keskustellaan julkisesti. Hänen mukaansa yksityiskohtien tarkkuus ei kerro epäluottamuksesta vaan päinvastoin: "Kun kaikki pienet asiat on sovittu etukäteen, ei tarvitse jännittää mitään ison asian aikana." Hän ei halunnut tarkentaa, mitä "ison asian" alle tässä tapauksessa laskettiin.
Ohjeen liitteessä kaksi käsitellään tervehdyssanojen suomennosta ja sen ääntämistä. Presidentin puheenkirjoittajan mukaan lausetta "hyvät naiset ja herrat" harjoiteltiin ranskaksi erikseen kahdesti, koska aiemmalla kerralla painotus oli mennyt "hieman kysyväksi". Harjoituksesta ei ole julkista tallennetta, mutta kaksi paikalla ollutta virkamiestä vahvistaa tapahtuneen.
Sisältö jäi seuraavaan liitteeseen
Itse sopimuksen sisältöä protokollaohje ei sivua missään kohtaa. Hurskaisen mukaan tämä on tarkoituksellista: "Sisältö kuuluu toiselle osastolle. Meidän tehtävämme on varmistaa, että kättely näyttää hyvältä riippumatta siitä, mitä sovitaan." Kysyttäessä, oliko kättelyn kolmen sekunnin ohjeaika lopulta täyttynyt, Hurskainen laski hetken hiljaa ja totesi lähetystä katsoneensa jälkikäteen ajastimella: se oli neljä sekuntia.
Asiasta ei ole tehty poikkeamaraporttia, mutta yksikkö kertoo ottavansa havainnon huomioon seuraavaa valtiovierailua suunniteltaessa. Ranskan suurlähetystö ei ole toistaiseksi kommentoinut, oliko ylimääräinen sekunti sovittu etukäteen vai syntyikö se hetken lämmössä.
Protokollayksikön arkistonhoitaja kertoo, että vastaavia ohjeita on talteen otettu jo yli sata, ja että niitä käytetään sisäisesti koulutusmateriaalina uusille virkamiehille. Hänen mukaansa opiskelijat kysyvät aina samaa asiaa ensimmäisenä: miksi kättelyn kestolle on olemassa ohjeaika mutta ei hyväksyttyä vaihteluväliä. Vastausta ei arkistonhoitajan mukaan ole koskaan kirjattu ylös, koska kysymystä ei ole virallisesti esitetty kenellekään, jolla olisi valtuudet vastata siihen.
Toimittajat, jotka seurasivat suoraa lähetystä paikan päällä, kertovat, ettei kukaan salissa näyttänyt huomaavan ylimääräistä sekuntia. Yksi heistä muistelee kiinnittäneensä sen sijaan huomiota siihen, että molemmat valtionpäämiehet katsoivat kättelyn aikana lyhyesti kameraan, mikä protokollaohjeen liitteen kolme mukaan oli nimenomaisesti kielletty. Hurskainen ei halunnut kommentoida tätä havaintoa enempää kuin toteamalla, että liite kolme tarkistetaan seuraavaa kertaa varten.
