Kun Tanska ja Yhdysvallat allekirjoittivat sopimuksen Grönlannista – Yhdysvallat sai presidentti Donald Trumpin mukaan pysyvän määräysvallan alueella, Tanska puolestaan sitoumuksen, jossa Grönlannin itsemääräämisoikeus mainitaan sopimustekstissä kahdesti – ulkoministeriön viestintäyksikkö huomasi ongelman: mistään tavanomaisesta mittarista ei saanut tulokseksi voittoa. Ratkaisuksi tilattiin uusi.
Mittarin nimi on diplomaattinen painoarvoindeksi, ja sen laski konsulttiyhtiö, jonka nimeä ministeriö ei julkista "sopimusteknisistä syistä". Indeksi ei laske alueita, joukkoja tai valtaoikeuksia, vaan sopimustekstin sanoja: kuinka monta kertaa kumpikin osapuoli mainitaan lauseen aktiivisena tekijänä. Tällä tavalla laskettuna Tanska "voittaa" 61–39, koska suurin osa pysyvää määräysvaltaa koskevista kohdista on kirjoitettu passiiviin.
"Kieliopilla on väliä", sanoi ulkoministeriön Grönlanti-yksikön päällikkö Henrik Bjerre tiedotustilaisuudessa, jossa hän esitteli indeksin pylväsdiagrammina ilman pystyakselin lukuja. "Kun luemme sopimuksen huolellisesti, huomaamme, että Tanska on lauseessa useammin subjektina. Se on diplomatiassa merkittävä asia."
Liite, jota kukaan ei lukenut ääneen
Sopimuksen liitteessä 4, johon indeksi ei ulotu, luetellaan alueet, joilla Yhdysvaltain sotilashallinto saa toimia ilman Tanskan ennakkosuostumusta. Liite on kahdeksan sivua pitkä. Tiedotustilaisuudessa siihen viitattiin kerran, lauseella "tekniset yksityiskohdat löytyvät liitteestä", minkä jälkeen aihe vaihtui takaisin sanamäärävertailuun.
Grönlannin itsehallinnon edustaja Aviaja Petersen kommentoi indeksiä puhelimitse Nuukista. Hän sanoi kuulleensa siitä ensimmäisen kerran toimittajalta. "Meiltä ei kysytty, montako kertaa haluamme esiintyä lauseen subjektina. Meiltä kysyttiin, hyväksymmekö sopimuksen. Vastasimme, koska vaihtoehtoja ei juuri ollut."
Petersen lisää, että hänelle lähetettiin jälkikäteen indeksin tiivistelmä käännettynä grönlanniksi, mutta käännöksestä puuttui juuri se kappale, jossa selitetään laskutapa. Kysyttäessä syytä ministeriön kääntäjä vastasi sähköpostitse, että kappale "ei kääntynyt luontevasti" ja että asiasisältö on saatavilla tanskaksi sitä pyytäville.
Tanskan parlamentin oppositiopoliitikko Søren Kjeldsen vaati indeksin taustalaskelmien julkistamista. Ulkoministeriö vastasi, että laskelmat ovat saatavilla, mutta vain excel-muodossa, jossa kaavat on korvattu arvoilla. Kjeldsen sanoi tutkineensa tiedostoa yli tunnin ja löytäneensä siitä yhden solun, jossa luki "ei tähän".
Voitto, joka ei näy kartalla
Kysyttäessä, miksi mittari ei ota huomioon aluetta, luonnonvaroja tai sotilastukikohtia, Bjerre totesi, että kartat ovat "vanhentunut tapa mitata suvereniteettia" ja että ministeriö harkitsee jatkossa siirtymistä kokonaan sanapohjaiseen raportointiin myös muissa ulkopoliittisissa kysymyksissä. Hän ei osannut sanoa, sovelletaanko samaa periaatetta, jos tulos joskus kääntyy toisin päin.
Tiedotustilaisuuden lopuksi toimittaja kysyi, oliko kenelläkään ministeriössä ehdotettu mittaria, joka laskisi jotain konkreettista. Bjerre mietti hetken ja vastasi, että sellainen ehdotus oli tehty, mutta se hylättiin, koska tulos "ei olisi ollut yhtä selkeä viestinnällisesti".
Indeksi leviää muihinkin ministeriöihin
Diplomaattinen painoarvoindeksi ehti tiedotustilaisuuden jälkeisenä iltana myös puolustusministeriön käyttöön, kun se julkaisi oman arvionsa Itämeren yhteistyösopimuksesta samalla laskentatavalla. Tulos oli Tanskalle vieläkin parempi, 74–26, koska sopimustekstissä käytettiin toistuvasti muotoa "Tanska osallistuu", kun taas suurimman osan käytännön velvoitteista hoiti toinen osapuoli. Ministeriön mukaan kyse ei ole samasta indeksistä vaan "saman menetelmän toisesta sovelluksesta", mikä Bjerren mukaan tarkoittaa, että laskutapaa ei tarvitse yhtenäistää eikä sitä siksi voi verrata aiempiin tuloksiin.
Konsulttiyhtiö, joka mittarin alun perin laski, on sittemmin saanut kolme uutta tarjouspyyntöä muilta Pohjoismailta. Yhtiön edustaja ei kommentoi yksittäisiä asiakkuuksia, mutta vahvistaa, että "kysyntä sanamäärään perustuvalle diplomaattiselle raportoinnille on kasvanut merkittävästi syksyn aikana". Hän ei osannut sanoa, onko kasvu seurausta uusista sopimuksista vai siitä, että vanhoja sopimuksia lasketaan nyt uudelleen.
Petersen sanoo seuraavansa kehitystä Nuukista huvittuneena mutta väsyneenä. Hänen mukaansa Grönlannin itsehallinto on harkinnut oman mittarin julkaisemista, jossa laskettaisiin, kuinka monta kertaa Grönlanti mainitaan päätöksentekijänä verrattuna kertoihin, joina siitä puhutaan päätöksenteon kohteena. Hän ei usko, että tulos julkaistaisiin koskaan Kööpenhaminan tiedotustilaisuudessa. "Mutta laskisimme sen silti. Joskus on hyvä tietää luku, vaikka kukaan muu ei sitä kysyisi."
