Luku on 3 114 000 euroa. Sen verran tavaraa kulkee MTK:n laskelman mukaan jokaista Suonenjoen huonokuntoisen vähäliikenteisen tien kuoppaa kohti, kun tien vaikutusalueen tuotannon arvo jaetaan tiellä laskettujen kuoppien määrällä. Kuoppia laskettiin 41. Luku tuli kaikille yllätyksenä, erityisesti kuopille.
Mistä luku tulee
MTK:n Pohjois-Savon aluejärjestön laskelma lähti liikkeelle tavoitteesta osoittaa, että pieni tie on suuri asia. Tuotannon arvoksi tien varrella saatiin useita miljoonia euroja: maitoa, puuta, rehua ja perunaa.
Laskelman toinen vaihe jäi lehdistötilaisuudessa vähemmälle huomiolle. Se tehtiin tilallisen Hirvosen pyynnöstä, joka halusi tietää, paljonko yksi kuoppa "oikeastaan maksaa". Kuopat laskettiin kahtena iltana ämpärin ja mittanauhan avulla.
– Neljäkymmentäyksi, kun laskee ne, joissa vesi pysyy, aluejärjestön asiantuntija Reijo Kinnunen kertoo. – Ne, joissa vesi ei pysy, eivät ole kuoppia vaan painaumia. Nekin ovat tosin kalliita.
Eri tahot, eri tulkinta
ELY-keskuksen edustaja pitää lukua rohkaisevana. Hänen mukaansa se osoittaa, että tie on tuottava: yksi kuoppa kerää miljoonien arvosta tavaraa ohitseen ja pysyy silti paikallaan.
– Jos kuoppa on näin arvokas, sitä ei voi vain täyttää. Se pitäisi suojata, hän sanoo.
Kunnan teknisen toimen edustaja tulkitsee luvun päinvastoin. Hänen mukaansa 3,1 miljoonaa kuoppaa kohden on selvästi liian vähän, jotta jokaista kuoppaa kannattaisi korjata erikseen. Korjaus maksaisi hänen laskelmissaan enemmän kuin yhden kuopan päälle jäävä liikenne.
– Se on tietysti vain yksi tapa laskea, hän sanoo. – Toinen tapa on olla laskematta.
Maitoautoa tietä pitkin seuraava lypsytilallinen Aino Rautiainen ei ole kuullut luvusta aiemmin, mutta tunnistaa sen heti.
– Se on varmaan oikein. Meillä sanotaan, että kuopasta kuoppaan kulkee suurin osa Suomen maataloudesta.
Rautiaisen mukaan tien arvo näkyy parhaiten keväällä, kun routa on tehnyt kuopista syvempiä ja maitoauton kuljettaja ajaa niiden ohi hitaammin kuin kukaan on koskaan ajanut mihinkään. Hän laskee, että yhden kuopan kohdalla menee keskimäärin kolme sekuntia ja yksi hiljainen mielenmuutos.
Tilan emäntä on ehdottanut, että tuotannon arvo kirjattaisiin jatkossa suoraan tienvarsikylttiin, jotta ohikulkija ymmärtäisi, mihin hän on ajamassa. Ehdotusta ei ole vielä käsitelty, koska kyltin pystyttäminen vaatisi tien, jonka päälle sen voisi pystyttää.
Vertailu muihin teihin
MTK:n mukaan vastaavia teitä on maaseutu pullollaan, ja laskelman voisi toistaa lähes kaikkialla. Lanttusanomat laski saman luvun muutamalle muulle tielle. Kainuussa kuoppakohtainen arvo on 2,2 miljoonaa, Etelä-Pohjanmaalla 4,8 miljoonaa ja Uudellamaalla 0,3 miljoonaa. Uudenmaan luku selittyy sillä, ettei siellä ole kuoppia vaan pintavaurioita.
Tilastokeskuksen mukaan kuoppakohtaista tuotannon arvoa ei kerätä virallisesti. Keskus pitää MTK:n menetelmää silti suuntaa-antavana, kunhan kuopat on laskettu samalla ämpärillä.
Aluejärjestö aikoo seuraavaksi laskea saman luvun reunakaiteille. Kaiteita on tiellä kaksi, ja toinen niistä on maassa.
Ennen lähtöään Lanttusanomat pysähtyi tien varrella ja laski kuopat uudelleen. Niitä oli neljäkymmentäyksi, tai ehkä neljäkymmentäkaksi, riippuen siitä, laskeeko sen, johon auto juuri meni.
