Kun tieto sosiaalidemokraattien hallitusyrityksen kaatumisesta kantautui Tukholman valtakunnanpäiville maanantaina, lehterillä istunut viiden hengen ryhmä ei hätääntynyt. He nostivat kannettavat esiin ja alkoivat päivittää taulukkoa. Ryhmä edusti Pohjolan vakausinstituuttia, yksityistä ajatushautomoa, joka on seurannut Ruotsin hallitusneuvotteluja vaalipäivästä lähtien – ei sen vuoksi, että ne etenisivät, vaan sen vuoksi, etteivät ne etene.
"Tänään täyttyi 19 päivää ilman toimivaa hallitusta ilman yhtäkään mellakkaa, pankkipaniikkia tai edes ylimääräistä lehdistötilaisuutta", sanoo instituutin tutkimusjohtaja Torvald Sundqvist. "Se on Pohjoismaiden virallinen ennätys valtiollisen toimintakyvyttömyyden rauhanomaisesta kestosta. Aiempi ennätys oli Belgian 2010–2011, mutta se ei laske, koska Belgia ei ole Pohjoismaa."
Mittari, jota kukaan ei ollut pyytänyt
Sundqvistin mukaan julkinen keskustelu on lähestynyt tilannetta väärästä suunnasta puhumalla "lamaannuksesta" ja "umpikujasta". Instituutin oma mittaristo, niin sanottu vakausindeksi, laskee asiaa toisin: se seuraa, kuinka monta päivää yhteiskunta pysyy toiminnassa ilman uutta hallitusohjelmaa, ja pitää lukua sitä parempana mitä suuremmaksi se kasvaa. Indeksin mukaan Ruotsi on tällä hetkellä "erinomaisella tasolla", kun taas naapurimaat, joissa hallitus muodostuu nopeasti, saavat luokituksen "tarpeettoman kiireinen".
"Nopea hallituksenmuodostus on merkki siitä, että puolueet eivät ole harkinneet asiaa kunnolla", Sundqvist selittää. "Meidän mittarimme palkitsee harkinnan. Jos joku onnistuisi olemaan ilman hallitusta puoli vuotta ja kaikki toimisi silti, se olisi jo osoitus poikkeuksellisen toimivasta yhteiskunnasta – ei sen puutteesta."
Instituutti on lähettänyt Ruotsin valtakunnanpäivien kanslialle esityksen, jossa ehdotetaan hallituksettomuuden keston virallistamista osaksi maan matkailumarkkinointia. Esityksen mukaan Tukholmaan voisi pystyttää suuren digitaalisen laskurin, joka näyttäisi ohikulkijoille reaaliaikaisesti, kuinka monta päivää maa on selvinnyt ilman hallitusohjelmaa – samaan tapaan kuin tehtaat merkitsevät peräkkäisiä häiriöttömiä tuotantopäiviä.
Naapurimaat seuraavat kateellisina
Kanslia ei ole vastannut esitykseen, mutta sen tiedottaja Elin Bergström vahvistaa saaneensa sen. "Luimme sen. Emme ole varmoja, onko kyseessä ehdotus vai kysely. Vastaamme, kun tiedämme kumpi."
Instituutin mukaan kiinnostusta on tullut myös rajan takaa. Suomalainen valtio-opin opiskelija Miia Rautavaara, joka seuraa Sundqvistin päivityksiä sosiaalisessa mediassa, kertoo alkaneensa toivoa vastaavaa mittaria Suomeenkin. "Meillä hallitukset kyllä muodostuvat, mutta hitaasti ja kärsimyksellä. Ruotsin malli on puhtaampi: joko on hallitus tai ei ole, eikä sen välissä tarvitse kärsiä neuvottelujen seuraamisesta."
Sundqvist itse suhtautuu vertailuun varauksella. "Emme halua, että tästä tulee kilpailu, jossa maat yrittävät tahallaan viivyttää hallituksenmuodostusta parantaakseen sijoitustaan. Se söisi koko mittarin uskottavuuden." Hän kuitenkin myöntää, että instituutti on jo varannut verkko-osoitteen ensi vuoden Pohjoismaiden vakausgaalalle, jossa ennätys on tarkoitus palkita virallisesti, mikäli kukaan ei riko sitä ensin muodostamalla hallituksen.
Valtakunnanpäivien nimenhuudossa maanantaina yksi paikka jäi tyhjäksi, kun eräs kansanedustaja oli pyytänyt tilaisuuteen kahden viikon vapaan. Sundqvistin taulukossa poissaolo on merkitty erilliseen sarakkeeseen otsikolla "lisänäyttö".