Tänä syksynä lukion aloittaneet ovat ensimmäinen ikäluokka, joka voi kirjoittaa ylioppilaskokeen liikunnassa. Koetta on markkinoitu toteamalla, ettei kova kunto sinänsä auta tehtävissä. Lanttusanomat sai luettavakseen kokeen arvosteluohjeen luonnoksen, joka selittää, mitä se käytännössä tarkoittaa. Asiakirja on 61-sivuinen ja nimeltään "Arvosteluohje, versio 0.9 (ei levitykseen, ei kuntosalille)".
Yleiset periaatteet
Ohjeen johdannon mukaan koe mittaa "liikuntaa ilmiönä, ei liikkujaa ilmiön sivutuotteena". Arvioijia kehotetaan kiinnittämään huomiota siihen, että tehtävissä liikkuva kokelas on usein hengästynyt, jolloin hänen vastauksensa ovat "luonnostaan lyhyempiä ja kirjoitusvirheisiin taipuvampia". Hengästymisestä ei kuitenkaan saa rankaista eikä sitä saa palkita.
Ohjeen kohta 2.3 on lyhyt ja selvä: "Kokelaan maksimihapenottokyky ei ole arvosteluperuste. Mikäli kokelas ylittää kuntotason, jota tehtävä ei edellytä, ylimenevä osa jätetään huomiotta." Arvioijille on lisäksi annettu esimerkki: kokelas, joka juoksee 12 minuutin testissä 3,4 kilometriä, saa saman pisteet kuin kokelas, joka kävelee 2,1 kilometriä "määrätietoisesti ja tilanteen vakavuuden ymmärtäen".
Tehtäväkohtaiset pisteytykset
Tehtävässä 1, "Seisominen ryhmässä", pisteitä annetaan enimmillään kuusi. Täydet pisteet saa kokelas, jonka ryhti on "ryhdikäs mutta ei ryhdistäytynyt". Ohjeen alaviitteessä todetaan, että tätä eroa on koulutuksessa harjoiteltu arvioijien kesken yhteensä yhdeksän tuntia ja että kaksi arvioijaa on silti edelleen eri mieltä.
Tehtävä 2 on "Kuntopiirin kuvaaminen". Kokelas katsoo videon, jossa joku suorittaa kuntopiiriä, ja selostaa kirjallisesti, mitä näkee. Ohje muistuttaa, että pisteitä saa täsmällisestä havainnoinnista eikä siitä, kuinka paljon kokelas olisi itse jaksanut. "Kokelas, joka kirjoittaa 'tuo näyttää rasittavalta', saa kaksi pistettä. Kokelas, joka kirjoittaa 'tuo näyttää rasittavalta, ja minä en ole käynyt salilla sitten viime kevään', saa neljä, koska on osoittanut itsetuntemusta."
Tehtävässä 3, "Aloituspaikan valinta", kokelas sijoittuu lähtöviivalle. Pisteytys perustuu siihen, osaako hän valita paikan, jossa ei tarvitse tehdä mitään ennen kuin muut ovat jo tehneet. Ohjeen mukaan ylimmän arvosanan, laudaturin, saa vain kokelas, joka seisoo viivalla niin, että hänet luullaan toimitsijaksi.
Arvosanarajat
Arvosanarajoja ei ole vielä päätetty. Luonnoksessa ne on kuitenkin esitetty prosentteina "suhteessa siihen, kuinka paljon kokelas ei yrittänyt liikaa". Alin hyväksytty arvosana vaatii vähintään 40 prosenttia siitä, mitä asiakirja kutsuu "aiheelliseksi pidättyvyydeksi".
Opetushallituksen läheisyydessä liikkuva lähde, joka halusi pysyä nimettömänä, kuvasi tilannetta näin: "Meillä oli pitkään ongelma, että liikunnan kokeessa paras olisi ollut se, joka liikkuu eniten. Se olisi ollut väärin. Nyt paras on se, joka ymmärtää liikuntaa eniten, ja moni ymmärtää sitä parhaiten istuen."
Lukion liikunnanopettaja Terttu Hakkarainen on lukenut ohjeen ja on vakuuttunut sen johdonmukaisuudesta. "Kun lukee kohdan kolme kolme kolme, sen alkaa jo ymmärtää. Minulla on kaksi kunto-ohjaajakoulutusta ja yksi psykologian approbatur, ja jouduin silti lukemaan sen kahdesti. Oppilaat eivät joudu, koska heillä ei ole vertailukohtaa."
Kuntoa korostavat kokelaat ovat jo ehtineet valittaa siitä, että heidän vuosien harjoittelunsa on "mitätöity". Ohjeessa tähänkin on varauduttu: liitteen C mukaan tällaiselle kokelaalle annetaan "kohtelias, mutta ei kannustava" palaute, jossa kiitetään hänen "mittavasta energiastaan" ja ehdotetaan harrastusta, jossa sitä voisi käyttää.
Kokeen ensimmäinen kirjoituskerta on ensi vuonna. Arvosteluohje on tarkoitus julkaista kokelaille kaksi viikkoa ennen koetta, jolloin sen versionumeroksi on tulossa 1.0. Liitteet ovat edelleen kesken, ja kohtaa 4.2 odotetaan vielä joltakulta.