Kun uutinen levisi maaotteluviikonlopun pallofiaskosta - kaikki pelipallot jouduttiin vaihtamaan kesken ottelun, koska ne olivat liian löysiä - kakkosdivisioonaseura Vihertie ei aikonut jäädä odottamaan, että sama nolous osuisi omalle kentälle. Seuran hallitus teki päätöksen nopeasti: pelipallot tarkastutetaan ennen jokaista kotiottelua, ja tarkastuksen tekee ajoneuvokatsastaja Reijo Kumpumäki, joka on toiminut katsastusasemalla Keski-Suomessa yhdeksäntoista vuotta.
Kumpumäki ei ole koskaan pelannut jalkapalloa kilpatasolla, mutta hän sanoo, ettei se haittaa. "Pallo on kappale, jolla on mitat, paine ja pintakunto. Sillä ei ole väliä, onko kyseessä rengas vai pallo - fysiikka on sama." Ensimmäisessä tarkastuksessaan hän kävi läpi seuran koko pallovaraston, kahdeksantoista kappaletta, ja hylkäsi kuusi. Hylätyistä palloista hän kirjoitti lausunnon, jossa lukee: "Ei täytä M1-luokan vaatimuksia. Pintakumin joustoarvo ylittää sallitun toleranssin 4 millimetrillä."
Pallo saa hylkäyslapun, ei huomautusta
Katsastuksessa tutuksi tullut kaksiportainen käytäntö - hyväksytty tai hylätty, ei mitään siltä väliltä - toi seuran kalustovastaavalle Jussi Ahoselle yllättävän paljon lisätyötä. Aiemmin hylätty pallo vaihdettiin varastoon vain, jos joku huomasi ongelman silmämääräisesti. Nyt jokainen pallo saa joko vihreän tarran tai punaisen hylkäyslapun, joka on kiinnitetty samalla niittauslaitteella, jota Kumpumäki käyttää katsastusasemalla rekisterikilpiin. "Aluksi ajattelin, että tämä on vitsi", Ahonen sanoo. "Sitten näin lausunnon, jossa oli kaavio pallon puristuskestävyydestä lämpötilan funktiona. Se ei ollut vitsi."
Kumpumäki perustelee menetelmäänsä sillä, että pelivälineiden tarkastuksessa ei saa olla makuasia mukana. Hän on laatinut pisteytyksen, jossa pallo saa miinuspisteitä muun muassa "epätasaisesta ilmanpainejakaumasta" ja "ompeleen väsymisrajan ylityksestä". Yhdelle pallolle hän antoi erikseen huomautuksen "hajuhaitasta", koska pallo oli hänen mukaansa säilytetty liian lähellä varaston lämmityspatteria - täsmälleen sama huomautus, jonka hän on kirjannut aiemmin muutamaan katsastettuun pakettiautoon.
Joukkueen kapteeni Ville Rautio suhtautuu järjestelyyn huvittuneesti mutta myöntää, että pelaajat ovat alkaneet luottaa palloihin eri tavalla. "Ennen kukaan ei miettinyt, onko pallo kunnossa. Nyt jokaisella pallolla on tarra, ja jos tarra on punainen, kukaan ei edes koske siihen. Se on itse asiassa aika rauhoittavaa." Hän kuitenkin lisää, ettei ole varma, ymmärtääkö Kumpumäki täysin, miksi pallon pitää pomppia. "Kysyin häneltä kerran, mikä on pallon paras ilmanpaine maalipotkua varten. Hän vastasi kysymykseen kysymällä, ajetaanko potku moottoritiellä vai kaupunkialueella."
Seuran puheenjohtaja on jo tiedustellut, voisiko Kumpumäki laajentaa katsastuksensa myös maaleihin ja kenttäviivoihin. Kumpumäki on luvannut miettiä asiaa, mutta huomauttaa, että kenttäviivan hyväksyntä vaatisi ensin selvyyden siitä, lasketaanko se rakenteeksi vai merkinnäksi - ja niillä on eri lomakkeet.