Studiojuontaja Sini Palorinne ilmoitti kello 18.42, että "nyt eletään historiallista hetkeä", kun ensimmäinen kahdesta Rovaniemelle saapuneesta hävittäjästä pysähtyi lopullisesti asemapaikalleen. Hetkeä oli seurattu suorana jo kolme tuntia, mutta Palorinne halusi täsmentää katsojille, että varsinainen historiallinen osuus – viimeiset neljä metriä ennen täyttä pysähdystä – oli vielä edessä.
Arvio osoittautui oikeaksi. Koneen rullaus viimeisen neljän metrin matkalla venyi lähetyksessä lähes seitsemän tunnin mittaiseksi erikoisohjelmaksi, jossa kolme asiantuntijaa selittivät vuorotellen renkaan pyörimisnopeutta, jarrutuksen alkamiskohtaa ja rungon huojunnan amplitudia. Yksi heistä, ilmailuinsinööri Antero Kuisma, kuvaili rullausta "teknisesti erittäin siistiksi suoritukseksi", vaikka koneen nopeus oli hänen oman arvionsa mukaan tuolloin noin kolme kilometriä tunnissa.
Toinen studiovieras, ilmatilan hallinnan asiantuntija Leena Purhonen, keskittyi omassa puheenvuorossaan siihen, minkä verran kiitotien asfaltti oli ehtinyt lämmetä koneen alla ennen pysähdystä. Hän oli laskenut asian etukäteen valmiiksi taulukoksi, josta kävi ilmi lämpötilan kehitys kymmenen sekunnin välein. Kolmas asiantuntija, entinen lennonjohtaja, ei osallistunut varsinaiseen selostukseen lainkaan, vaan hänen tehtävänsä oli nyökätä kameran ulottumattomissa aina, kun jompikumpi kollega vaikutti sanovan jotain merkittävää.
Hidastus hidastuksen päälle
Lähetyksen tuottaja kertoo, että alkuperäinen suunnitelma oli seurata laskeutumista noin kahdenkymmenen minuutin ajan. Suunnitelma muuttui, kun toimituksessa huomattiin katsojalukujen nousevan jokaisen hidastuksen jälkeen. Hidastuksia lisättiin, ja lopulta koko loppurullaus esitettiin kolmeen kertaan: ensin normaalinopeudella, sitten puolella nopeudella ja lopuksi niin hitaasti, että yksittäinen renkaan pyöräytys venyi neljän minuutin jaksoksi, jonka aikana kommentaattorit ehtivät käydä läpi koneen koko hankintahistorian alusta loppuun.
Katsojapalautetta seurannut viestintäassistentti Meri Lahtela sanoo, ettei lähetyksen aikana tullut yhtään valitusta pituudesta. "Kaikki kommentit koskivat sitä, näkyykö rullaus riittävän lähikuvassa. Yksi katsoja kysyi, voisiko renkaan ja asfaltin kosketuspintaa vielä terävöittää."
Erikoislähetyksen kesto herätti huomiota myös kanavan sisällä. Ohjelmapäällikkö myöntää, ettei vastaavaa ole aiemmin tehty, mutta perustelee ratkaisua sillä, että "historialliset hetket ansaitsevat sen ajan, jonka ne tarvitsevat" – eikä hänen mukaansa ole olemassa etukäteen määriteltyä sääntöä siitä, milloin neljä metriä on käyty loppuun asti läpi.
Talousosaston mukaan lähetyksen mainostulot kasvoivat jokaisen lisähidastuksen myötä, koska katkot mainostaukoihin osuivat luontevasti kohtiin, joissa rengas oli juuri koskettamassa asfalttia uudelleen. Tästä syysty seuraavaksi päiväksi suunniteltu kertaus koko rullauksesta siirrettiin parhaaseen katseluaikaan, ja sen yhteyteen liitettiin studiokeskustelu, jossa pohditaan, olisiko rullauksen voinut selostaa vielä hitaammin.
Toinen kone jäi vaille lähetystä
Kun ensimmäisen koneen loppurullaus oli lopulta selostettu tyhjentävästi, toinen hävittäjä oli jo pysähtynyt asemapaikalleen kokonaan ilman, että kukaan ehti kommentoida sitä suorassa. Tuottajan mukaan tämä ei haittaa, koska tallenne on katsottavissa jälkikäteen "samalla tarkkuudella kuin ensimmäinenkin, jos joku niin haluaa".
Kuisma, joka jäi studioon vielä pitkään lähetyksen päättymisen jälkeen, sanoo miettineensä iltapäivällä, ehtisikö hän kotiin ennen seuraavaa erikoislähetystä. Hänelle ei ollut vielä kerrottu, mistä seuraava lähetys tulisi kertomaan, mutta hän arveli, ettei sillä lopulta ole väliä. "Kunhan siinä on jotain, joka liikkuu hitaasti. Sen me osaamme."
