Espoolainen Markku Peltokorpi, 47, ajoi tiistaina kauppakeskuksen pysäköintihalliin ja löysi vapaan paikan välittömästi, ensimmäisestä katsomastaan ruudusta. Tapaus on ainutlaatuinen, eikä sille toistaiseksi ole tieteellistä selitystä.
"Ajoin sisään, käänsin vasemmalle, ja siinä se oli. Tyhjä ruutu", Peltokorpi kertoo edelleen selvästi järkyttyneenä. "En osannut toimia. Istuin autossa varmaan viisi minuuttia ja odotin, että joku tulee sanomaan, että tämä on varattu."
Ilmiölle etsitään selitystä
Liikennetutkimuksen dosentti Anna-Liisa Vehmersalo vahvistaa, että tapaus on poikkeuksellinen. Tilastollisesti espoolaisen kauppakeskuspysäköinnin ensimmäinen vapaa ruutu löytyy keskimäärin 12 minuutin ja kolmen kerroksen jälkeen, ja siinäkin tapauksessa ruudun viereen on pysäköity katumaasturi siten, että ovea ei saa auki.
"Olemme käyneet hallin valvontakamerat läpi kolmeen kertaan", Vehmersalo sanoo. "Kaikki täsmää. Ruutu oli aidosti tyhjä, se oli normaalikokoinen, eikä siinä ollut ostoskärryä, lumikasaa eikä väärin pysäköityä mopoautoa. Tällaista ei yksinkertaisesti tapahdu."
Tutkimusryhmä on pyytänyt virka-apua ulkomaisilta kollegoilta. Alustava hypoteesi on, että kyseessä oli harvinainen ajoitusanomalia, jossa edellinen auto poistui täsmälleen väärään aikaan eli oikeaan aikaan.
Peltokorpi harkitsee paluuta
Peltokorven perhe suhtautuu tapahtuneeseen varauksella. Puoliso kertoo, ettei aluksi uskonut miehensä kertomusta lainkaan.
"Markku on ennenkin liioitellut. Kerran hän väitti, että Kehä ykkösellä ei ollut ruuhkaa", puoliso toteaa. "Mutta nyt on kuitit ja kamerakuvat. Tämä on totta, ja se pelottaa minua."
Kauppakeskuksen johto on ottanut tapauksen vakavasti ja pahoitellut asiakkailleen poikkeuksellista tilannetta. Tiedotteen mukaan hallin normaali toiminta on palautettu ja kaikki ruudut ovat jälleen joko varattuja tai sellaisia, joihin ei mahdu.
Peltokorpi itse suhtautuu tulevaisuuteen rauhallisesti. Hän aikoo palata samaan halliin ensi viikolla, mutta odotukset ovat maltilliset.
"Tiedän, ettei se toistu. Tällaista tapahtuu kerran elämässä, jos silloinkaan", hän sanoo ja katsoo kauas. "Mutta nyt tiedän, miltä se tuntuu. Kukaan ei voi ottaa sitä minulta pois."
