Espoon kaupunki pitää uimahalliensa toistuvia korjauksia yhtenä viime vuosikymmenten onnistuneimmista kunnallisista investoinneista. Näin kertoo kaupungin tuore arviointi, jossa kymmeniä miljoonia euroja maksaneet hallit todetaan "poikkeuksellisen pitkäikäisiksi työllistäjiksi".
Arvioinnin mukaan jokainen rakennusvirhe on ollut kaupungille hyvä sijoitus, koska se on tuottanut korjaustyötä, korjaustyö on tuottanut laskuja ja laskut ovat pitäneet talouden liikkeessä. Tavallinen uimahalli valmistuu ja alkaa rapistua. Espoon hallit rapistuivat jo valmistuessaan, mikä kaupungin mukaan säästi aikaa.
Valmis hanke olisi ollut ongelma
"Perinteisesti rakennushankkeen onnistumista mitataan sillä, että se valmistuu aikataulussa ja budjetissa. Se on kapea ja vanhanaikainen mittari", sanoo kaupungin kiinteistöpalveluiden vanhempi asiantuntija Marjatta Hiltunen. "Valmis halli on loppuun käsitelty halli. Meillä halli on elävä prosessi."
Hiltusen mukaan korjausten pitkä sarja on tuonut kaupunkiin osaamista, jota ei olisi muuten syntynyt. Espoossa on nykyisin kokonainen sukupolvi putkimiehiä, jotka ovat oppineet ammattinsa altaan reunalla. Osa heistä on ehtinyt korjata saman laatan kolme kertaa.
Kaupunki on myös laskenut, että hallien sulkuajat ovat vähentäneet uimareiden vedenkulutusta. "Kun halli on kiinni, vettä ei kulu uimiseen lainkaan. Se on kestävää kehitystä", Hiltunen sanoo.
Käyttäjät ovat oppineet odottamaan
Kaupungin tekemässä asukaskyselyssä 61 prosenttia vastaajista ilmoitti, että heidän lähihallinsa oli viimeksi auki "jonain tiistaina, mutta he eivät muista minä". Kysely tulkittiin onnistumiseksi, sillä kukaan ei maininnut, että halli olisi ollut aina kiinni.
Eläkeläinen Reijo Kärkkäinen on käynyt samalla hallilla kolmekymmentä vuotta. Hän ei ole varma, onko halli koskaan ollut kokonaan auki. "Aina siellä on joku työmaa-aitaus. Viimeksi se oli sillä kohdalla, jossa oli pukuhuone. Pukuhuone oli siirretty kahvilaan ja kahvila parkkipaikalle."
Kärkkäinen sanoo kuitenkin tottuneensa. "Kävelen sinne edelleen aamuisin, katson aitaa ja kävelen kotiin. Se on ihan hyvä lenkki. Kaupunki on tavallaan rakentanut minulle kuntoreitin."
Vastuuta ei ole etsitty, koska sitä ei ole menetetty
Kaupungin mukaan rakennusvirheiden syitä ei ole selvitetty yksityiskohtaisesti, koska selvitys voisi löytää syyllisen ja syyllinen voisi lopettaa. "Meillä on rakentajia, jotka tuntevat hallit läpikotaisin, koska ovat tehneet ne väärin useampaan kertaan. Sellaista kokemusta ei saa mistään", Hiltunen sanoo.
Urakoitsijoiden edustajan mukaan alalla on kiitollisuutta. "Espoo on antanut meille ennustettavuutta. Kun tietää, että rakennettavan halli vuotaa, voi varata materiaalit etukäteen", sanoo rakennusalan yritysten yhdistyksen toimitusjohtaja Pertti Laaksonen. Hän lisää, ettei hänen jäsenensä suinkaan tee virheitä tahallaan. "Kyse on pikemminkin pitkäjänteisestä yhteistyöstä kaupungin kanssa."
Mallia viedään naapureihin
Espoon kokemukset kiinnostavat jo muita kuntia. Naapurikaupungin teknisen johtajan mukaan on harkittu, että oma uusi uimahalli rakennettaisiin heti korjattavaksi tarkoitetulla tavalla, jolloin korjaushankkeen voisi aloittaa ennen peruskivien paikalleen asettamista. "Säästäisimme kuukausia", johtaja arvioi.
Kaupunki pitää tulevaa hallia jo suunnitteluvaiheessa myös hyvänä esimerkkinä avoimuudesta. Piirustuksiin on merkitty kohdat, joista vesi todennäköisesti tulee läpi, jotta asukkaat voivat varautua.
Hiltunen ei halua luvata, että uudet hallit vuotaisivat vähemmän. "En lupaa mitään, mitä en pysty pitämään. Se on ollut meidän periaatteemme alusta asti."
Kärkkäinen lähtee tänäänkin aamulenkille. Hän on päättänyt, että jos halli joskus aukeaa, hän ei tiedä, mitä tekisi. Uimataitoa hän ei ole kokeillut sitten vuoden 1998.
