Vuolusjärven kunnantalon aulassa roikkuu pahvinen taulu, johon on tussilla merkitty otsikko "Puretut neliöt 2026". Lukema päivittyy joka perjantai, ja se seisoo tällä hetkellä luvussa 3 140. Kehitysjohtaja Ari Lehtola kutsuu taulua kunnan "tärkeimmäksi mittariksi tänä vuonna" ja sanoo seuraavansa sitä yhtä tiiviisti kuin aiemmin seurattiin väkiluvun kasvua.
"Meillä oli pitkään tapana ajatella, että kunnan menestys näkyy siinä, montako uutta asukasta tänne muuttaa", Lehtola sanoo. "Nyt olemme oppineet katsomaan asiaa toisin päin. Menestys näkyy siinä, kuinka nopeasti ja siististi osaamme luopua siitä, mitä ei enää tarvita." Vuolusjärven asukasluku on laskenut kahdeksan vuoden aikana lähes viidenneksen, ja kunnan vanhoista vuokrataloista noin joka kolmas seisoo tyhjillään useammalla asunnolla.
Lehtolan mukaan käänne tapahtui viime keväänä, kun kunnanhallitus totesi, ettei tyhjän talon ylläpitäminen "tuota kenellekään mitään paitsi lämmityslaskun". Sen jälkeen purkamisesta on tehty järjestelmällistä: rakennukset arvotetaan, aikataulutetaan ja puretaan yksi kerrallaan, ja jokaisesta valmistuneesta kohteesta lähetetään kuntalaisille tiedote otsikolla "Vuolusjärvi keventyi taas".
Vertailu vetää puoleensa
Naapurikunta Ruokojärvi on seurannut kehitystä kateellisena. Sen oma purkulukema jää tänä vuonna Vuolusjärvestä noin 900 neliötä jälkeen, mikä on Ruokojärven kunnanjohtaja Sinikka Peltoniemen mukaan "harmillista, kun ottaa huomioon, että meilläkin väki vähenee ihan yhtä ahkerasti". Peltoniemi kertoo tilanneensa kunnalle konsultin selvittämään, voisiko purkutahtia kiristää ensi vuodeksi "ilman että laatu kärsii".
Aluekehitystä seuraava yhdistys on tänä syksynä koonnut kunnista epävirallisen vertailun, jossa Vuolusjärvi sijoittuu maakunnan kolmen kärkeen puretuissa neliöissä asukasta kohden. Lehtola sanoo tulosta "hyvältä alulta" muttei peittele kunnianhimoaan: tavoitteena on nousta ykköseksi ennen kuin väkiluku ehtii laskea alle kolmeentuhanteen, mikä nykyvauhdilla tapahtuu noin kolmen vuoden kuluessa.
Menestys on tuonut mukanaan myös vierailijoita. Kolme muuta kuntaa on tänä syksynä pyytänyt Vuolusjärveltä tutustumiskäyntiä purkuprosessiin, ja Lehtola on pitänyt aiheesta jo kaksi esitystä maakunnan kuntajohtajien tapaamisissa. Dioissa näkyy käyrä, joka laskee tasaisesti oikeaan alakulmaan; Lehtola kutsuu sitä esityksissään "kehityskäyräksi" eikä täsmennä yleisölle, kumpaa määrää se lopulta kuvaa, asukkaita vai neliöitä. Kysymyksiä on tullut lähinnä siitä, miten purkujätteen kierrätysaste on saatu niin korkeaksi.
Ei kaikki ole vakuuttuneita
Kaikki kuntalaiset eivät jaa kehitysjohtajan innostusta. Eläkeläinen Pentti Malinen, joka asuu yhdessä harvoista jäljellä olevista vuokrataloista, sanoo seuranneensa taulun lukemaa aulassa "vähän niin kuin vuorovettä, joka etenee omaan tahtiinsa". Hänen mukaansa naapuritalo purettiin viime kuussa, ja seuraavaksi vuorossa on rakennus kadun toisella puolella. "En tiedä, onko tämä nyt voitto vai ei. Tuntuu vaan siltä, että jäljellä ollaan lopulta minä ja se taulu."
Asuntopolitiikkaa tutkiva yliopistotutkija, jota Lanttusanomat lähestyi kommentin saamiseksi, kieltäytyi arvioimasta Vuolusjärven mittaria "tieteellisenä käsitteenä", mutta totesi ilmiön sinänsä olevan tuttu: kutistuvat kunnat kaipaavat jotain, minkä suhteen kasvaa, ja jos asukasluku ei siihen taivu, tilalle löytyy toinen luku.
Kunnanhallitus käsittelee ensi viikolla esitystä, jonka mukaan taulu siirrettäisiin kunnantalon aulasta torille, "jotta myös ohikulkijat pääsevät seuraamaan kehitystä". Lehtola ei osaa sanoa, mitä taululle tehdään sinä päivänä, kun purettavaa ei enää ole. "Sitä miettii sitten, kun ollaan siinä pisteessä. Tähän mennessä ei ole ollut kiire."
Vuolusjärven kunnanvaltuusto myönsi elokuussa Lehtolalle vuoden virkamies -tunnustuksen, jonka perusteluissa mainittiin nimenomaisesti "rohkeus kääntää vaikea kehityskulku mitattavaksi menestykseksi". Palkinnon jakotilaisuudessa esitettiin myös lyhyt video, jossa puretun kerrostalon tontille istutettu koivuntaimi kasvaa aikatiivistettynä muutamassa sekunnissa. Videon lopussa lukee teksti: "Tästä on hyvä jatkaa." Kukaan tilaisuudessa ei kysynyt ääneen, mistä täsmälleen ottaen.
