"Meillä ei ole tässä mitään hävettävää – päinvastoin", sanoo Suomen Turkisalan Yhteisjärjestön toiminnanjohtaja Pekka Hurtta, kun hänelle esitellään tutkijan arvio, jonka mukaan tarhojen markkinoille tuoma uusi, aiempaa suurempi nahkakoko selittyy poikkeuksellisen lihavilla ketuilla. Hurtan mukaan kyse ei ole ongelmasta vaan mittarista: "Jos eläimet kasvavat, se kertoo, että niillä menee hyvin. Ja jos niillä menee hyvin, meillä menee hyvin. Tämä on ihan perustaloustiedettä."
Yhteisjärjestö julkaisi asiasta tiedotteen, jossa nahkakoon kasvua verrataan suoraan viiden vuoden takaiseen tilanteeseen ja kehitystä kuvataan "kansainvälisesti kiinnostavaksi". Tiedotteessa ei käytetä sanaa "ylipaino" kertaakaan, mutta sana "runsaus" esiintyy neljä kertaa ja "elinvoimaisuus" kolme. Hurtan mukaan sanavalinnat eivät ole sattumaa: "Emme halua, että keskustelu kääntyy vääriin kysymyksiin, kun meillä on oikeasti hyviä uutisia."
Yhteisjärjestön hallitus päätti viime viikolla lähettää asiasta myös onnittelusähkeen alan pohjoismaisille kollegoilleen. Norjalainen sisarjärjestö kiitti huomiokykyä, mutta ilmoitti pidättäytyvänsä toistaiseksi omista lausunnoista, "kunnes nähdään, mihin suuntaan luku kehittyy seuraavalla kvartaalilla". Ruotsalaisilta ei tähän mennessä ole tullut vastausta.
Alan tukkuliike ehti reagoida nopeimmin. Sen myyntipäällikkö kertoo, että yhteydenottoja on tullut jo useammalta vaatemerkiltä, jotka haluavat tietää, voiko uutta, suurempaa nahkaa markkinoida asiakkaille erillisenä "runsauslinjana". Myyntipäällikön mukaan asiasta ei ole vielä päätetty, mutta hän myöntää, että nimiehdotuksia on jo kokeiltu sisäisesti useampia, joista osa on hylätty "liian suorina".
Eläinlääkäri ei halua kommentoida
Paikallinen eläinlääkäri, joka on käynyt tarhoilla säännöllisin väliajoin, kieltäytyi kommentoimasta kehitystä suoraan mutta totesi puhelimessa lyhyesti, että "painoindeksiä ei yleensä ole tapana esitellä saavutuksena missään muualla eläinlääketieteessä". Hän lisäsi, ettei halua joutua yhteisjärjestön tiedotteeseen "esimerkkinä siitä, että asiantuntijatkin ovat innoissaan", koska ei ole. Kommentti ei päätynyt yhteisjärjestön omaan tiedotteeseen.
Tarhaaja Reijo Anttonen, joka on kasvattanut kettuja parikymmentä vuotta, suhtautuu asiaan rauhallisemmin kuin etujärjestönsä johto. Hänen mukaansa ruokintamäärät eivät ole muuttuneet radikaalisti, mutta hän myöntää, että "kyllä ne eläimet tänä vuonna vähän eri näköisiä on kuin ennen". Kysyttäessä, onko kehitys hänen mielestään hyvä asia, Anttonen mietti hetken ja vastasi, että "en osaa sanoa, onko se hyvä vai huono, mutta rahaa siitä ainakin tulee enemmän kilolta". Naapuritarhan isäntä on asiasta eri mieltä: hänen mukaansa "koko keskustelu on mennyt väärään suuntaan", koska kukaan ei enää puhu itse nahan laadusta, "vaan pelkästä koosta, ihan kuin isompi olisi automaattisesti parempi".
Yhteisjärjestö on tätä nykyä valmistelemassa uutta esitettä, jossa nahkakoon kasvua havainnollistetaan käyrällä. Käyrän vieressä on teksti: "Suunta on oikea." Hurtan mukaan esite on tarkoitus jakaa alan messuilla lokakuussa, ja hän toivoo, että keskustelu siirtyy pian "tunteista lukuihin". Esitteen luonnosversiossa käyrä jatkuu vielä kaksi vuotta eteenpäin, vaikka mitään tietoa tulevista vuosista ei luonnollisesti vielä ole – Hurtan mukaan kyse on "suuntaa-antavasta optimismista", ei ennusteesta.
Kysyttäessä, aikooko yhteisjärjestö kommentoida tutkijan alkuperäistä huomiota ketujen lihavuudesta suoraan, Hurtta vastasi, ettei näe siihen tarvetta: "Tutkija sanoi sen jo. Me vain kerroimme, mitä se tarkoittaa meille." Puhelun lopuksi hän vielä lisäsi, ettei yhteisjärjestöllä ole suunnitelmia muuttaa ruokintaohjeistuksiaan, "koska ei ole mitään syytä korjata jotain, joka tuottaa tulosta".
