Suomen Bangkokin-edustusto myönsi tänä vuonna työviisumin 123 marjanpoimijalle. Hakemuksia jätettiin hieman yli kaksi tuhatta. Ulkoministeriö korostaa, ettei kyse ole tiukentuneesta linjasta, vaan siitä, että hylkäävät päätökset osataan nyt perustella entistä täsmällisemmin.

"Numero itsessään ei kerro koko totuutta", sanoo konsulipäällikkö Reijo Vantturi. "Aiempina vuosina saatoimme hylätä hakemuksen lyhyellä maininnalla. Nyt jokainen hylkäys sisältää keskimäärin kolme kappaletta perusteluita. Se on merkittävä laadullinen parannus, vaikka lopputulos hakijan kannalta on sama."

Läpinäkyvyys parani, kiintiö ei

Vantturin mukaan edustuston uusi käytäntö perustuu ajatukseen, että hakija ansaitsee tietää, miksi hänen hakemuksensa hylättiin, vaikka ei enää ansaitsekaan viisumia. Perustelupankkiin on koottu tähän mennessä yhdeksän vakiomuotoista syytä, joista yleisin on "toimeentulon riittävyyttä ei voitu osoittaa kattavasti sillä tavalla, jota vaadimme mutta jota emme tarkemmin määrittele."

"Tavoitteenamme on, että hakija ymmärtää prosessin oikeudenmukaisuuden, vaikka ei pääsisikään poimimaan marjoja", Vantturi jatkaa. Hän muistuttaa, että hylätyllä hakijalla on oikeus pyytää tarkennusta päätökseen, minkä jälkeen hänelle toimitetaan sama perustelu hieman pidemmässä muodossa.

Suomalaiset marja-alan yrittäjät ovat seuranneet lukuja huolestuneina. Toiminnanjohtaja Sinikka Purola Marja-alan yrittäjät ry:stä laski, että tämän vuoden kiintiöllä yhtä myönnettyä viisumia kohden jää poimimatta arviolta useita satoja kiloja marjoja. "Meille on vakuutettu, ettei kyse ole kielteisestä suhtautumisesta marjanpoimintaan sinänsä. Olemme silti alkaneet varautua siihen, että osa metsästä jää tänä vuonna, sanotaanko, teoreettiseksi resurssiksi."

Uusi lomake selkeyttää, mutta ei nopeuta

Edustusto kertoo ottaneensa syksyllä käyttöön uudistetun hakulomakkeen, jossa kysymykset on aseteltu aiempaa loogisemmpaan järjestykseen ja jossa jokaisen kohdan yhteydessä on esimerkki oikein täytetystä vastauksesta. Vantturin mukaan uudistus on vähentänyt teknisistä syistä hylättyjen hakemusten määrää lähes olemattomiin, koska hakemukset hylätään nykyisin lähes poikkeuksetta sisällöllisin perustein.

"Se on tavallaan hyvä uutinen", Vantturi toteaa. "Aiemmin osa hakemuksista kaatui puuttuvaan liitteeseen, mikä oli hakijan kannalta harmillista ja meidän kannalta hieman epäjohdonmukaista. Nyt lähes kaikki hakemukset etenevät asiasisällön arviointiin asti, jossa ne sitten hylätään perustellummin."

Ulkoministeriö ei osaa arvioida, tuleeko ensi vuoden kiintiö olemaan tätä vuotta suurempi, pienempi vai samansuuruinen, mutta lupaa, että päätöksestä tiedotetaan ajoissa "niin, että hakijat ehtivät valmistautua siihen tunnetasolla". Vantturi kertoo ministeriön harkitsevan myös uutta palautetta antavaa verkkolomaketta, jonka avulla hylätyt hakijat voisivat kertoa, miten selkeäksi he kokivat hylkäyksensä. Ensimmäiset tulokset lomakkeesta ovat odotettavissa "kohtuullisen ajan kuluessa", mikäli lomake itsessään läpäisee sille asetetut hyväksymiskriteerit.