Ympäristöministeriön arvio Suomen suojeluvajeesta julkaistiin tiistaina aamupäivällä: maan pitäisi suojella vielä Pirkanmaan kokoinen alue merta täyttääkseen EU:n tavoitteen. Iltapäivään mennessä tamperelainen Meripala Oy oli avannut verkkokauppansa, jossa yksityishenkilö voi ostaa itselleen neliömetrin, aarin tai hehtaarin verran Saaristomerta "suojeluun, muistoksi tai lahjaksi". Ensimmäinen 400 tontin erä myytiin loppuun torstai-iltaan mennessä.
"Emme osanneet odottaa tällaista kysyntää", sanoo yrityksen perustaja Roope Kianto. "Ajattelimme, että tuote kiinnostaisi lähinnä kesämökkiläisiä. Nyt suurin ostajaryhmä on yritykset, jotka haluavat vastuullisuusraporttiinsa jotain konkreettista näytettävää."
Sertifikaatti seinälle
Kauppa toimii niin, että ostaja saa PDF-muotoisen omistuskirjan ja koordinaatit, joiden sisällä Meripala Oy lupaa olla harjoittamatta troolausta. Yhtiö ei omista merta eikä sillä ole viranomaisvaltuuksia rajoittaa muiden toimintaa alueella, mutta Kiannon mukaan tämä mainitaan käyttöehtojen kohdassa 14.
Meritutkija Sanna Ollikainen Merentutkimuskeskuksesta suhtautuu ilmiöön varauksella. "Suojelu vaatii lainsäädäntöä ja valvontaa, ei omistuskirjaa, jonka joku laminoi ja ripustaa kotitoimistoonsa. Mutta ymmärrän kyllä, että laminointi tuntuu konkreettisemmalta kuin kuntoutumistavoite EU:n asiakirjassa."
Jälleenmyyntimarkkina syntyi käytännössä välittömästi. Verkon kirpputoripalstoilla tarjotaan jo "hyväkuntoisia, käyttämättömiä" merineliöitä, osa väitetysti hyvällä paikalla lähellä kalakantaa. Yksi ilmoitus lupaa tontin mukana tunteen siitä, että on tehnyt jotain. Hinnat vaihtelevat parista kympistä muutamaan sataan euroon riippuen siitä, kuinka lähellä rantaa tontti sijaitsee kartalla, vaikka omistuskirjalla ei ole vaikutusta siihen, saako rannalle edelleen mennä kuka tahansa.
Kaksi ostajaa, sama tontti
Torstaina järjestelmästä löytyi ensimmäinen kiista: kaksi asiakasta oli ostanut samat koordinaatit, koska kartta päivittyi hitaammin kuin myynti eteni. Meripala Oy tarjosi molemmille hyvitykseksi vaihtoehtoisen tontin sata metriä etelämmäksi. Toinen ostajista, helsinkiläinen Marko Peltoniemi, kertoo hyväksyneensä vaihdon mutta jääneensä miettimään asiaa. "Ostin sen alun perin syntymäpäivälahjaksi vaimolle. En oikein tiedä, miten selitän, että lahjan sijainti vaihtui, koska joku toinen ehti ostaa saman meren."
Kianto kertoo, että yritys valmistelee jo toista tuote-erää Perämereltä ja harkitsee kuukausittain uusiutuvaa tilausta lahjakortin sijaan. Ympäristöministeriö ei ole kommentoinut yksityistä myyntiä osana omaa suojelutavoitettaan, mutta kertoo seuraavansa tilannetta.
Peltoniemi on jo ripustanut sertifikaatin olohuoneen seinälle rantamaisemakuvan viereen. Hän ei ole käynyt katsomassa tonttia paikan päällä eikä aio, koska "se on sama meri kuin ennenkin, katsoisin sitä lähinnä sertifikaatin kautta".
