Kun ruotsalainen tavaratalojohtaja kertoi suomalaisvierailunsa jälkeen, että hänen ehdotuksensa toteutetaan Suomessa sataprosenttisesti — toisin kuin monissa suuryrityksissä, joiden perisyntinä hän piti laiskoiksi turvonnutta keskijohtoa — asia ehti kiertää suomalaiset yritysjohtajien keskustelupalstat ennen kuin kukaan ehti päättää, oliko kyse kehusta vai moitteesta. Suomen Esihenkilöliitto päätti asian puolesta: kyseessä on saavutus, ja se ansaitsee oman tunnustuksensa.

Liiton tiedotteessa sataprosenttinen toteutumisaste nimetään "strategisen pidättyvyyden ennätykseksi" ja sitä verrataan urheilusuoritukseen, jossa virhelyöntejä ei ole yhtäkään. Liiton puheenjohtaja Reijo Kanto kuvailee ilmiötä johtamisen huippuosaamiseksi. "Kun esihenkilö ei kyseenalaista ylhäältä tulevaa ehdotusta, hän ei tuhlaa organisaation aikaa turhaan keskusteluun. Sata prosenttia toteutuneita ehdotuksia tarkoittaa sataa prosenttia kertoja, joissa kritiikin esittäminen olisi ollut tarpeetonta. Me kutsumme tätä tehokkuudeksi. Ruotsalainen vieras kutsui sitä toteutuskyvyksi. Molemmat ovat oikeassa."

Palkinto jaetaan sille, joka väitti vähiten vastaan

Liitto ilmoitti perustavansa vuosittaisen tunnustuksen, joka myönnetään keskijohdon edustajalle, joka on läpäissyt tilikauden ilman yhtäkään kirjattua vastaväitettä ylemmän johdon esitykseen. Ehdokkaita kerätään nyt jäsenyrityksistä, ja Kanto kertoo ensimmäisen jaon ajoittuvan marraskuulle. Palkinnon muotoa ei ole vielä päätetty, mutta Kanto vihjaa, että se voisi olla "jotain, joka ei vaadi vastaanottajalta kannanottoa" — esimerkiksi äänetön patsas.

Kaikki keskijohdossa eivät jaa innostusta. Tuoteryhmäpäällikkö Satu Vainionpää kertoo saaneensa esimieheltään maininnan mahdollisena ehdokkaana ja pitävänsä sitä sekavana kokemuksena. "En ole hiljaa siksi, että olisin samaa mieltä kaiken kanssa. Olen hiljaa, koska viimeksi kun sanoin ääneen, että budjettiehdotus oli huono, siitä tuli kolmen viikon sähköpostiketju. Opin, että nopein reitti eteenpäin on toteuttaa ja olla hiljaa. En tiennyt, että siitä tulisi jonkun mitalin aihe."

Ruotsalainen tavaratalojohtaja ei ole kommentoinut palkintoa

Alkuperäisen huomautuksen esittänyt tavaratalojohtaja ei ole ottanut kantaa Esihenkilöliiton tulkintaan, eikä hänen edustajansa vastannut Lanttusanomien tiedusteluun. Työelämän tutkija Antti Rautiainen arvioi, ettei asia ole yllättävä. "Kun ulkopuolinen kehuu jotain piirrettä, paikallinen instituutio tulkitsee kehun helposti sellaiseksi, jota kannattaa vahvistaa lisää — riippumatta siitä, mitä piirrettä alun perin kehuttiin." Rautiaisen mukaan vastaava on nähty aiemmin muillakin aloilla, joissa ulkomaalaisen sivuhuomautuksesta on tehty kotimainen käytäntö ennen kuin kukaan on ehtinyt tarkistaa, tarkoittiko huomautus sitä, miltä se kuulosti.

Esihenkilöliiton jäsenkyselyssä 61 prosenttia vastaajista kannatti tunnustuksen perustamista. Loput eivät vastanneet kyselyyn lainkaan, minkä liitto tulkitsi tiedotteessaan hiljaiseksi kannatukseksi.