Saksassa yli miljoona kotitaloutta tuottaa nykyään sähkönsä itse aivan tavallisilla aurinkopaneeleilla ja säästää siinä sivussa merkittävän summan vuodessa. Suomessa vastaava järjestely ei etene, ja Energiavirasto vahvisti tiistaina kantansa: ei käy. Perustelu ei liittynyt verkon kapasiteettiin eikä turvallisuuteen, vaan johonkin paljon suomalaisempaan.

"Jos jokainen tuottaisi oman halvan sähkönsä, mistä me sitten puhuisimme tammikuussa hississä?" kysyi viraston ylitarkastaja Reijo Sammalkorpi tiedotustilaisuudessa, joka oli kutsuttu koolle nimenomaan asian selittämiseksi kansalle. Hänen mukaansa sähkölaskusta valittaminen on yksi harvoista asioista, jotka yhdistävät koko kansan puoluekannasta ja asuinpaikasta riippumatta, ja sen menettäminen olisi kulttuurisesti suurempi tappio kuin muutaman sadan euron vuotuinen säästö.

Yhteinen kärsimys pitää kansan koossa

Sammalkorven mukaan viraston sisäisessä arvioinnissa päädyttiin siihen, että halpa omavarainen sähkö johtaisi väistämättä siihen, että naapurukset lakkaisivat vertailemasta laskujaan aidalla. "Se hetki, kun katsotaan toisen postilaatikkoon kannettua laskua ja huokaistaan yhdessä, on tärkeämpi kuin moni tajuaakaan. Emme voi ottaa sitä pois ihmisiltä holtittomasti halventamalla sähköntuotantoa."

Viraston mukaan Saksan malli olisi teknisesti kopioitavissa parissa kuukaudessa, mutta sen käyttöönotto vaatisi luopumista jostakin, mitä virasto kutsuu sisäisissä asiakirjoissaan "kansalliseksi valitusperinnearvoksi". Termi esiintyy virastolla jo aiemminkin sähkön hinnannousuja koskevissa muistioissa, joissa hinnannousua on kuvattu toistuvasti "yhteisöllisyyttä vahvistavana".

Energia-alan edunvalvontajärjestön edustaja ei näe asiassa mitään ihmeellistä. "Meillä on Suomessa pitkä perinne siitä, että kalliiksi tullut asia muutetaan identiteetiksi. Sauna oli ensin vain lämmin huone, nyt se on kansallisaarre. Sähkölasku on matkalla samaan suuntaan", hän totesi puhelimitse, mutta ei halunnut nimeään julkisuuteen, koska "asia on vielä herkkä joillekin jäsenyrityksille, jotka myyvät aurinkopaneeleita".

Naapurimaan onni ei tartu rajalle

Rajan takana Ruotsissa ja Saksassa mallia on kehuttu erityisesti siitä, että se tasoittaa verkon kulutushuippuja. Sammalkorpi ei kiistä lukuja, mutta huomauttaa, että Suomessa kulutushuiput ovat aina olleet osa talven kokemusta, "aivan kuten pimeys ja pakkanen", eikä niitä pidä poistaa keinotekoisesti ennen kuin kansalaiset ovat valmiita luopumaan niistä henkisesti.

Kysyttäessä, eikö kansalaisilla pitäisi olla oikeus päättää itse, haluavatko he säästää vai valittaa, Sammalkorpi vastasi pitkän tauon jälkeen, että asia on "toki teoriassa mahdollinen, mutta vaatisi ensin arvion siitä, mitä valittamisen loppuminen tekisi kansalliselle mielialalle talvella". Hän ei osannut sanoa, kuka tällaisen arvion tekisi, koska aihetta ei ole vielä virallisesti otettu käsittelyyn kenenkään toimesta.

Eräs Vuosaaressa asuva omakotitalon omistaja, joka oli jo tilannut paneelit saksalaisesta verkkokaupasta ennen päätöksen julkistamista, kertoo suunnittelevansa asennusta silti – ilman verkkoon kytkentää, "ihan vaan periaatteesta ja auringonpalvonnasta". Hänen naapurinsa puolestaan ilmoittaa jatkavansa laskujen vertailua aidan yli entiseen tapaan: "Ei sitä nyt yhden viraston takia lopeteta. Se on meidän juttumme."