Datakeskushankkeita edistävien yritysten sisällä kiertää kuluvalla viikolla ohje, jonka otsikko on "Usein kysyttyjä kysymyksiä metsänraivauksesta ennen lupaa". Lanttusanomat on saanut asiakirjan nähtäväkseen. Se ilmestyi sähköpostiketjuun sen jälkeen, kun kävi ilmi, ettei lainsäädäntö mahdollista seuraamusten määräämistä datakeskukselle, joka on kaatanut metsää ennen ympäristövaikutusten arviointia. Samaan aikaan metsäluvattomasta hakkuusta tavalliselle metsänomistajalle on tulossa jopa vankeutta.
Asiakirja on neljän sivun mittainen ja kirjoitettu rauhoittavaan sävyyn. Siteeraamme sitä seuraavassa laajasti, koska emme usko kenenkään keksivän sitä itse.
"Voinko kaataa metsän ennen lupaa?"
Ohjeen ensimmäinen kysymys on sama, jonka jokainen hankekehittäjä esittää: voiko metsää kaataa jo ennen kuin lupa on myönnetty. Vastaus on kolmiosainen.
"Ei, ei saa. Tämä on tärkeää sanoa ääneen", ohje aloittaa. "Toisaalta jos näin tapahtuu, esimerkiksi tahattomasti, kovalla kiireellä tai koska puusto oli silmämääräisesti jo vähän väsyneen näköistä, niin seuraukset ovat tällä hetkellä vähäiset. Kolmanneksi: ne ovat itse asiassa nolla."
Ohje neuvoo kirjaamaan tapahtuman sisäisessä järjestelmässä luokkaan "ennakoiva pihatyö". Luokkaa ei ole aiemmin käytetty, mutta ohjeen mukaan sen vuoksi sitä ei ole tarvinnut selittää kenellekään.
"Entä jos naapuri huomaa?"
Toinen kysymys koskee huolestuneita naapureita. Ohjeen mukaan naapurille tulee vastata ystävällisesti ja korostaa, että kyseessä on kasvu- ja investointihanke. Tarvittaessa voi todeta, että metsä "oli siirtymässä uuteen elinkaarivaiheeseen".
"Älä väitä, että hakkuu oli luvallinen, sillä väite on helppo tarkistaa", ohjeessa varoitetaan. "Sano mieluummin, että asiaa tarkastellaan. Tarkastelu on turvallinen sana, sillä sen jälkeen ei yleensä tapahdu mitään."
"Mitä jos kyseessä on hakkuu, josta tavallinen metsänomistaja saisi vankeutta?"
Kolmas kysymys on luonteeltaan filosofinen. Ohje myöntää, että rangaistusjärjestelmä on rakennettu siten, että yksittäinen metsänomistaja voi jatkossa joutua linnaan luvattomasta hakkuusta, kun taas datakeskus ei voi joutua edes puhutteluun.
"Tämä ei ole epäjohdonmukaisuus vaan työnjako", ohjeessa kirjoitetaan. "Ihminen on henkilö, ja henkilöön voi kohdistua rangaistus. Datakeskus on hanke, ja hanketta ei voi vangita. Se voi korkeintaan viivästyä."
Ohjeen laatijaksi mainitaan epämääräisesti "lupa- ja sidosryhmäyksikkö". Yksikön puhelimeen vastannut työntekijä kertoi, ettei hän ole yksikön jäsen, vaan lainassa naapuriosastolta, ja ettei hän tiedä, kuka asiakirjan kirjoitti. Naapuriosasto puolestaan ohjasi kysymyksen takaisin lupa- ja sidosryhmäyksikköön.
Ympäristöviranomaiset huomauttavat
Asiaa kommentoineen ympäristöhallinnon asiantuntijan mukaan tilanne on lainsäädännön aukko, ei yhtiön tahallinen valinta. Hänen mukaansa ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki on kirjoitettu aikana, jolloin kukaan ei kuvitellut kenenkään kaatavan metsää ennen arviointia.
– Lainsäätäjä oletti, että yritykset odottavat lupaa, koska niin on kohteliasta, hän sanoo. – Se oli tietysti vähän optimistista.
Viimeinen kysymys ohjeessa on "Mitä teen, jos joku kysyy, olisiko lain pitänyt olla toisenlainen?" Vastaus on yksi lause, ja se on ainoa koko asiakirjassa lihavoitu:
"Kiitä kysymyksestä ja ohjaa hänet ministeriöön."
