Kello 06.00 maakuntakentän lennonjohtotornissa kuuluu kahvinkeittimen ääni. Sitten Raili Kuusisto avaa vihkon, kirjoittaa päiväyksen ja alleviivaa sen luvun, joka on pienentynyt yhdellä: 454.
Niin monta päivää on jäljellä siihen, kun Finnair aloittaa kaupalliset lennot kentälle. Yhtiö kertoi viime viikolla palaavansa viidelle maakuntakentälle helmikuussa 2028, kun valtion ostoliikennekausi päättyy. Kuusisto päätti heti, ettei odotusta hoideta arviolla.
– Kun kerran odotetaan, odotetaan kunnolla, hän sanoo ja kääntää sivua.
Tunnin välein tilannekatsaus
Kentän verkkosivulla on nyt laskuri, joka näyttää jäljellä olevan ajan sekunnin tarkkuudella. Sen alla on tilannekatsaus, jonka Kuusisto päivittää joka tasatunti. Torstaina kello 14.00 katsaus kuului kokonaisuudessaan: ”Ei muutoksia. Kiitos mielenkiinnosta.”
Päivittäisessä kirjanpidossa on myös erillinen sarake, johon merkitään havainnot kiitoradalta. Viime viikon merkinnät olivat: lokki, lokki, kaksi lokkia, kuurankukka, lokki.
Kentän toiminnasta vastaavan kuntayhtymän mukaan pitkä aikajänne on tarkoituksellinen valinta. Kun jokaista päivää seurataan erikseen, yksikään niistä ei pääse kuluamaan huomaamatta.
– Aiemmin tämä oli yksi pitkä odotus. Nyt se on 454 lyhyttä odotusta, joista jokainen saadaan päätökseen ennen iltaa, sanoo kuntayhtymän johtaja Veikko Hirvonen.
Terminaali pidetään lentokunnossa
Odotuksen ajaksi terminaalirakennuksen kunnossapitoon on varattu oma budjettirivi. Lähtöselvitystiskit pyyhitään viikoittain, ja turvatarkastuksen hihnalle ajetaan tyhjä laukku kerran kuussa, ettei hihna unohda tehtäväänsä. Tarkastajat harjoittelevat tutkimalla toistensa eväsrasioita.
Kioskin pitäjä Arvi Moilanen on varautunut samalla tavalla. Hän tilaa joka maanantai yhden kassillisen sämpylöitä matkustajia varten ja syö ne itse keskiviikkona.
– Ensimmäiset 14 kuukautta tämä on tuntunut tuhlaukselta. Nyt alan nähdä siinä sijoituksen, hän sanoo.
Kaikki eivät ole yhtä rauhallisia. Naapurikunnan liikennevastaava on huomauttanut, että hänen kunnassaan lentokenttää ei ole eikä tule, ja että ennakoiva odottaminen vaikuttaa silti houkuttelevalta.
– Meillä on pysäkki, jonka bussi pysähtyy kaksi kertaa päivässä. Olemme alkaneet laskea sekunteja myös sille, hän sanoo.
Kylttejä ja kauas näkyviä valoja
Pelastuslaitoksen paloauto ajetaan kentän halliin joka toinen tiistai ja sammutinjärjestelmä testataan. Viime tiistaina testi onnistui, mutta paikalla ei ollut ketään todistamassa sitä, koska kaikki muut olivat töissä toisaalla.
Rahtivarastossa on pidetty kirjaa myös siitä, mitä kone voisi tuoda tullessaan. Luettelo on kolmen sivun pituinen ja alkaa sanalla ”matkatavarat”. Toisella sivulla lukee ”ehkä posti” ja kolmannella ”toivottavasti jotain”.
Opaskylttien maalarina työskentelevä Pentti Räsänen on päivittänyt kaikki lähtöportin kyltit ennakkoon. Portteja on kaksi, ja molemmissa lukee nyt ”Helsinki”.
– Muuta kohdetta ei ole vielä sovittu, joten tein varmuuden vuoksi sen, mikä on varmaa, hän sanoo.
Mitä tapahtuu, kun kone laskeutuu
Kuusisto ei halua puhua laskeutumisesta. Hän sanoo, että laskuri on tehty odottamista varten eikä sen jälkeistä varten.
– Kun kone tulee, laskuri pysähtyy nollaan. En ole vielä päättänyt, mitä sen jälkeen tehdään sivun etusivulla. Siinä voi olla kuvana vaikka kone.
Hirvonen on ehdottanut, että laskuri kääntäisiin laskuriksi päinvastaiseen suuntaan, jolloin se alkaisi laskea aikaa edellisestä lennosta. Kuusisto pitää ajatusta varomattomana.
– Silloin sivulla alkaisi taas kasvaa luku, ja se luku olisi vuosia, hän sanoo.
Torstai-iltana kello 18.00 tilannekatsaus kuului: ”Ei muutoksia.” Kuusisto kirjasi lokkien määräksi neljä ja sulki vihkon varovasti, ettei kukaan hereillä olisi kuullut sitä.